Parodontiitti – hampaan kiinnityksen menetys

Miksi hampaan kiinnitys heikkenee?

Jos ientulehdus saa jatkua hoitamatta, hampaan kiinnitys alkaa tuhoutua. Bakteeriplakki tunkeutuu ikenen alle, ja ikenen ja hampaan väliin muodostuu taskumainen tila. Ien irtoaa hampaasta ja ientaskut syvenevät. Ientaskut ovat oivallisia paikkoja bakteerien lisääntyä. Myös hammasta kiinnittävä leukaluu alkaa vetäytyä.

Tupakointi on keskeinen parodontiitin riskitekijä.

Jos bakteerit saavat rauhassa lisääntyä, ne muodostavat järjestäytyneen biofilmin, joka kykenee vastustamaan elimistön puolustusta. Biofilmin suojassa ienkudokselle haitalliset bakteerit lisääntyvät entistä tehokkaammin.

Etenevä bakteeriplakki tuhoaa hammasta luuhun kiinnittäviä sidekudossäikeitä. Tulehduksen jatkuessa hampaan liikkuminen lisääntyy vähitellen, ja lopulta hammas voi irrota kuopastaan.

Ientulehduksen mahdollinen eteneminen hampaiden kiinnityskudosten tuhoutumista aiheuttavaksi parodontiitiksi tulisi havaita jo varhain. Silloin tauti saadaan pysäytettyä varhaishoidolla, eikä kudosvaurioita pääse syntymään. Siksi säännölliset hammaslääkärin tekemät suun tutkimukset ovat tärkeitä. Parodontiitin varhaishoito on potilaan ja suun terveydenhuollon yhteistyötä.

Miten nopeasti parodontiitti etenee?

Parodontiitin etenemisnopeus on yksilöllistä. Joillakin sairaus voi edetä nopeasti, mutta yleensä laajan kudostuhon syntyminen vie vuosia. Elimistön puolustuskyvyssä on eroja yksilöiden välillä.

Parodontiitin eteneminen

1) Terve hammas ja ien
2) Gingiviitti (ärtynyt ien, ikenenalaista hammaskiveä hieman)
3) Keskivaikea parodontiitti (ikenenalaista hammaskiveä kohtalaisesti, syventyneet ientaskut, alkava luukato, ärtyneet ikenet)
4) Vaikea parodontiitti (ikenenalaista hammaskiveä paljon, syvät ientaskut, edennyt luukato, ärtyneet ikenet)

Miten parodontiitti oireilee?

Hampaan kiinnityskudossairauden eli parodontiitin oireena on aluksi ientulehdus, joka aiheuttaa ikenien punoitusta, turvotusta, arkuutta ja ienverenvuotoa hampaita harjatessa. Edetessään tulehdus synnyttää pysyviä kudosvaurioita.

Parodontiitti voi aiheuttaa pahaa makua, pahanhajuista hengitystä, ja joskus märkävuotoa ientaskuista. Syvät ientaskut, hammasvälien suureneminen ja hampaiden heiluminen osoittavat parodontiitin edenneen jo pitkälle.

Parodontiitti ei yleensä aiheuta kipua, joten se voi huomaamattomana edetä pitkälle. Sairauden havaitsemiseksi säännölliset hammaslääkärissä käynnit ovat tärkeitä.

Mitkä ovat parodontiitin riskitekijät?

Riittämätön suuhygienia altistaa hampaiden kiinnityskudossairauksille. Tupakointi on yksi keskeinen riskitekijä. Myös jotkut yleissairaudet, kuten epätasapainossa oleva diabetes, altistavat parodontiitille.

Onko parodontiitilla vaikutusta yleisterveyteen?

Parodontiitin on todettu lisäävän sydän- ja aivoinfarktin riskiä.

Parodontiitti ylläpitää elimistössä matala-asteista tulehdusta, joka edistää sydänsairauksien kehittymistä. Tulehtunut ienkudos voi olla jopa kämmenen laajuinen.

Hoitamaton parodontiitti voi heikentää diabeteksen hoitotasapainoa.

Miten parodontiittia hoidetaan?

Parodontiitin hoidon onnistumisen edellytys on riittävän hyvä omahoito. Myös parodontiitille altistavien riskitekijöiden, kuten tupakoinnin välttäminen on oleellista.

Hoito käynnistyy hampaiston tutkimuksella ja hoidon suunnittelulla. Hoito aloitetaan hampaiden pintojen ja ientaskujen mekaanisella puhdistuksella, johon kuuluu yleensä ultraäänilaitteella tehtävä puhdistus.

Jos ientaskut ovat syviä, ne puhdistetaan useimmiten paikallispuudutuksessa. Joskus parodontiitin hoitoon sisältyy muutakin hampaiston hoitoa, esimerkiksi purennan hoitoa.

Muutama viikko hygieniavaiheen hoidon jälkeen tehdään yleensä seurantatutkimus. Silloin tarkistetaan, miten hampaiston tilanne on parantunut.

Jos syviä ientaskuja on vielä, niistä voidaan ottaa mikrobinäytteet. Näytteiden perusteella arvioidaan, tarvitaanko mekaanisen puhdistuksen tueksi antibioottihoitoa. Joskus parodontiitin hoidon osana käytetään myös ienalueen leikkaushoitoja.

Kun hampaiden kiinnityskudosten tilanne on saatu tasapainoon, siirrytään ylläpitohoitoon. Sen tiheys räätälöidään yksilöllisesti. Ylläpitohoidossa hammaslääkäri tai suuhygienisti puhdistaa hampaat säännöllisesti.

Huolellinen itsehoito ja riittävän tiheä ylläpitohoito ehkäisevät parodontiitin uusiutumista.