Jatkokoulutus

Hammaslääkäri voi jatkokouluttautua sekä tieteellisesti suorittamalla hammaslääketieteen tohtorin tutkinnon että ammatillisesti suorittamalla erikoishammaslääkärikoulutuksen. Jatkokoulutuksesta vastaavat yliopistot. Erikoistumiskoulutuksen valtakunnallisesta ohjauksesta vastaa sosiaali- ja terveysministeriö.

Tieteellinen jatkokoulutus

Hammaslääketieteen tohtorin tutkintoon kouluttaudutaan esimerkiksi tutkijakouluissa tai tohtoriohjelmissa. Tieteellisen jatkokoulutuksen voi aloittaa jo peruskoulutuksen aikana.

Ammatillinen jatkokoulutus

Erikoishammaslääkärikoulutusta suorittamaan voidaan ottaa henkilö, joka on saanut Suomessa oikeuden tai luvan harjoittaa hammaslääkärin ammattia laillistettuna ammattihenkilönä ja joka on työskennellyt päätoimisesti hammaslääkärin kliinisissä tehtävissä vähintään kaksi vuotta.

Koulutusohjelmia:

  • hampaiston oikomishoito
  • suu- ja leukakirurgia
  • kliininen hammashoito; painotusaloina kariologia ja endodontia, lasten hammashoito, parodontologia, ja protetiikka ja purentafysiologia
  • hammaslääketieteellinen diagnostiikka; suuntautumisvaihtoehtoina suuradiologia, suupatologia, ja suun mikrobiologia
  • terveydenhuolto

Erikoishammaslääkärin koulutusohjelman pituus täysipäiväisenä on vähintään kolme vuotta tai viisi vuotta (suu- ja leukakirurgia).

Kiinnostaako erikoistuminen?

Kuuntele QAdentalin podcast-sarja Kujanjuoksu, jossa haastatellaan eri yliopistojen professoreita ja erikoishammaslääkäreitä.

Kuuntele Podcast-sarja Karonkka, jossa esitellään hammaslääketieteen alalta Suomessa väitelleitä.

Lisätietoja tieteellisestä jatkokoulutuksesta löydät koulutusyksiköiden verkkosivuilta.

Lisätietoa ammatillisesta jatkokoulutuksesta löydät koulutusyksiköiden yhteiseltä sivustolta ja STM:n Erikoislääkäri- ja erikoishammaslääkärikoulutuksen sivustolta.

Hammaslääkäriliitossa jatkokoulutusasioissa neuvoo asiantuntijahammaslääkäri Aija Hietala-Lenkkeri: @email