Haku

Hammasytimen eli pulpan tulehdus on yleisin hammassäryn aiheuttaja. Pitkälle edennyt hampaan reikiintyminen johtaa usein hammasytimen tulehdukseen. Muita pulpan tulehduksen, pulpiitin syitä ovat esimerkiksi laaja hampaan lohkeaminen, hampaaseen kohdistunut kova isku, voimakas ylimääräinen purentarasitus tai pulpaan levinnyt hampaan kiinnityskudosten tulehdus. Hammasytimen tulehdus hoidetaan yleensä juurihoidolla.

Hampaan vihlomisen syy on useimmiten hampaan kaula-aluetta peittävän ikenen vetäytyminen. Silloin hampaasta paljastuu alue, jota hammaskiille ei suojaa. Vihlominen voi olla myös oire hampaan reiästä tai halkeamasta.

Jos ientulehdus saa jatkua hoitamatta, hampaan kiinnitys saattaa alkaa tuhoutua. Ikenen alle etenevä bakteeriplakki eli biofilmi tuhoaa hammasta luuhun kiinnittäviä sidekudossäikeitä. Parodontiittia eli hampaiden kiinnityskudossairautta aiheuttavien bakteerien kertyminen ienrajaan ja ientaskuun edistää tulehdusta. Hoitamattomana tulehduksen jatkuessa hampaan kiinnitys alkaa heiketä, ja lopulta hammas voi irrota. Diabeetikoilla on keskimäärin kolminkertainen riski sairastua parodontiittiin. Parodontiitti lisää myös sydän- ja aivoinfarktin riskiä.

Bakteeriplakin eli biofilmin kerääntyminen ienrajaan ja hammasväleihin aiheuttaa ientulehduksen. Tulehtunut ien on punoittava, usein hieman turvonnut, ja ikenestä vuotaa verta esimerkiksi hampaita harjatessa. Hoitamaton ientulehdus voi johtaa hampaiden kiinnityskudosten tuhoutumiseen, parodontiittiin.

Hampaiden reikiintymiselle altistavat hampaiden puutteellinen puhdistaminen, riittämätön fluorihammastahnan käyttö sekä pitkin päivää jatkuva napostelu ja juomien nauttiminen. Harjaamalla hampaat huolellisesti kaksi kertaa päivässä fluorihammastahnalla, puhdistamalla hammasvälit päivittäin sekä säännöllisellä ateriarytmillä, terveellisillä ruokatottumuksilla ja käyttämällä vettä janojuomana estät parhaiten reikien syntymistä.

-

Terveydenhuoltolain sekä sosiaali- ja terveydenhuollon valvontalain mukaan terveydenhuollon toiminnan on perustuttava näyttöön ja hyviin hoito- ja toimintakäytäntöihin.

Työnjaon lähtökohtana on, että terveydenhuollon ammattihenkilöt tekevät työtään koulutuksensa, kokemuksensa ja ammatillisen osaamisensa mukaisesti ja että jokainen vastaa tekemästään työstä. Ammatillinen peruskoulutus antaa pohjan osaamiselle. Täydennyskoulutuksella päivitetään ja kehitetään olemassa olevaa osaamista.

Ammattihenkilöiden tulisi tuntea omaa työtään koskeva lainsäädäntö. Terveydenhuollon lainsäädäntö mahdollistaa toimivan työnjaon. Ammattihenkilölainsäädäntöä ollaan parhaillaan uudistamassa.