Haku

Suun terveydenhuollossa työnjaolla voidaan parantaa hoidon saatavuutta ja oikea-aikaisuutta. Samalla voidaan vähentää kustannuksia ja lisätä kaikkien ammattiryhmien työn mielekkyyttä. Työnjaon ja toiminnan terveydenhuollossa on pohjauduttava lainsäädäntöön, viranomaislinjauksiin sekä näyttöön ja hyviin hoito- ja toimintakäytäntöihin pohjautuviin suosituksiin. Palvelujen laatu ja turvallisuus ovat työnjaon kehittämisen lähtökohdat.

Hyvin suunnitellulla työnjaolla suun terveydenhuollon ammattilaisten osaaminen kohdentuu potilaiden parhaaksi. Tavoitteena on potilaiden hyvinvointi, potilasturvallisuus ja hoidon korkea laatu. Näiltä sivuilta löydät työnjakoon liittyvää materiaalia, joka on tehty Hammaslääkäriliiton, Suun terveydenhoidon ammattilaiset STALin ja Tehyn yhteistyönä. Sivustoa on päivitetty ajan tasalle tammikuussa 2025, ja sivustoa päivitetään mm. lainsäädännön ja viranomaisohjeiden muuttuessa.

Potilasturvallisuus on keskeinen osa terveydenhoidon laatua ja turvallisuutta.

Jokaisen organisaation on luotava toimintaansa sopiva ja sitä tukeva laadukas toimintajärjestelmä eli laadunhallintajärjestelmä. Toiminnan sisältö ja tavoitteet on määriteltävä organisaation lähtökohdista, asiakkaiden tarpeista ja omasta toimintaympäristöstä käsin. Kaikkea ei kuitenkaan onneksi tarvitse keksiä itse, sillä erilaisia malleja ja työkaluja toiminnan hallintaan on jo valmiina olemassa.

Hammaslääkäriliitto toimii laadun ja potilasturvallisuuden edistämiseksi suun terveydenhuollossa. Liitto on osallistunut laatuun liittyvien ohjeistusten laadintaan ja kurssien järjestämiseen. Hammaslääkäriliiton Laadunedistäjä-kunniamaininta nostaa esille laatutyön tekijöitä. Kunniamaininta myönnetään joka toinen vuosi yksittäiselle henkilölle tai yhteisölle, joka edistää laatua, potilasturvallisuutta ja/tai eettistä ajattelua suun terveydenhuollossa kannustaen näihin myös muita alalla toimivia.

Miten hammaslääkärin työ ja osaamistarpeet muuttuvat tulevaisuudessa? Suun terveydenhuoltoon ja hammaslääkärin työhön vaikuttavia muutosvoimia ovat esimerkiksi terveydenhuollon digitalisaatio, teknologinen kehitys ja uudet innovaatiot sekä sosiaali- ja terveydenhuollon järjestelmää ja rahoitusta koskevat yhteiskunnalliset muutokset. Suun terveydenhuoltoon vaikuttavat myös muutokset väestön käyttäytymisessä, elintavoissa ja odotuksissa. Hammaslääkäriliitto ennakoi ja vaikuttaa alan tulevaisuuteen ja tukee ammattikuntaa muutoksessa.

Hammaslääkärien työnantajayhdistys valvoo työnantajina toimivien hammaslääkärien ja hammaslääkäriasemien yhteisiä etuja ja edistää heidän yhteistoimintaansa ja järjestäytymistään. Yhdistys toimii jäsentensä ja heidän työntekijöidensä välisten suhteiden järjestämiseksi sekä mahdollisten erimielisyyksien välttämiseksi ja riitaisuuksien selvittämiseksi sovinnollisesti.

Diabeteksen altistava vaikutus suun tulehdussairauksille on osoitettu lukuisissa tutkimuksissa. Eniten on näyttöä diabeteksen ja parodontiitin välisestä yhteydestä. Diabeetikot tarvitsevat tietoa suunterveydestä. Diabetesliitto kannustaa paikallisia diabetesyhdistyksiä järjestämään avoimia Suu ja diabetes -yleisötilaisuuksia. Luennoijaksi yhdistys kutsuu paikallisen hammaslääkärin, jolla on käytössään valmis Suu ja diabetes -luentopaketti.

Suun sairauksien ennaltaehkäisy ja potilaiden omahoidon tukeminen ovat olennainen osa hammaslääkärin työtä. Hammaslääkäri antaa terveysneuvontaa ja motivoi potilasta hampaiden puhdistamiseen ja muuhun itsehoitoon sekä terveelliseen ravitsemukseen ja elintapoihin. Lisäksi vastaanotolla tehdään ennaltaehkäiseviä toimenpiteitä, kuten hampaiden fluorausta ja pinnoitteita reikiintymisen estämiseksi. Myös yhteistyö neuvoloiden, varhaiskasvatuksen ja koulujen sekä muiden terveydenhuollon ammattilaisten kanssa on tärkeää.

Etiikka ja eettiset ohjeet eivät anna valmiita ratkaisuja, mutta ne auttavat tekemään eettisesti kestäviä valintoja haastavissa hoitotilanteissa. Tärkeää on itse pohtia, miten toimii ja miksi. Hammaslääkäriliiton eettinen ohjeisto sisältää Hammaslääkärin valan ja Eettiset ohjeet.