Haku

Hampaita oiotaan erilaisten purentahäiriöiden vuoksi. Yleensä oikomishoitoa tehdään 9–12 vuoden iässä, mutta myös aikuisten hampaita voidaan oikoa. Hoidossa käytetään irrotettavia tai kiinteitä oikomiskojeita. Oikomishoidon aikana hampaiden huolellinen puhdistus on tavallistakin tärkeämpää.

Hammasytimen eli pulpan tulehduksen syynä on useimmiten hoitamaton, pitkälle edennyt hampaan reikiintyminen. Hammasytimen tulehdus hoidetaan yleensä juurihoidolla. Tulehtunut kudos poistetaan mekaanisesti, juurikanavat desinfioidaan ja hoidetaan paikallisella lääkeaineella. Juurihoito vaatii yleensä useamman hoitokäynnin. Lopuksi hoidettu juurikanavaontelo täytetään ja hammas paikataan tai kruunutetaan.

Puudutusta voidaan käyttää kaikkien kipua tuottavien hampaiston alueen toimenpiteiden yhteydessä, esimerkiksi paikkauksessa, elävän hampaan juurihoidossa, hampaan poistossa tai suun alueen leikkauksissa.

Hampaan kiinnityskudoksen menetyksen eli parodontiitin hoitoon kuuluvat hammaslääkärin tekemä suun ja hampaiston tutkimus, hoidon suunnittelu, huolellinen kotona tehtävä omahoito vastaanotolla annetuin ohjein, bakteeripeitteiden ja hammaskiven poisto sekä yksilöllisesti räätälöity ylläpitohoito hammaslääkärillä ja/tai suuhygienistillä. Joskus tarvitaan lisäksi purennan hoitoa ja ienleikkaushoitoja.

Hammaskivi on kovettunutta bakteeriplakkia eli biofilmiä, joka ei lähde pois hampaita harjaamalla. Hammaslääkäri tai suuhygienisti poistaa bakteeripeitteet ja hammaskiven yleensä ultraäänilaitteella ja/tai käsi-instrumenteilla. Bakteeripeitteiden ja hammaskiven poistolla pyritään ehkäisemään hampaiden kiinnityskudossairauden eli parodontiitin muodostumista.

Ientulehdusta voi hoitaa ja estää pitämällä hampaiden kaikki pinnat puhtaana bakteeripeitteestä ja hammaskivestä. Omahoito on tärkeintä ientulehduksen ehkäisyssä ja hoidossa. Ientulehduksen mahdollinen eteneminen hampaiden kiinnityskudosten tuhoutumista aiheuttavaksi parodontiitiksi tulisi havaita ja hoitaa jo varhain.

Yleinen syy hampaan paikkaamiseen on niin pitkälle edennyt kariesvaurio, että sitä ei enää ole mahdollista pysäyttää. Silloin reikiintynyt hammaskudos pitää poistaa ja korvata täyteaineella eli paikalla. Paikkaamalla korjataan usein myös hampaan kulumia tai lohkeamia. Paikka tehdään yleensä yhdistelmämuovista tai keraamisesta materiaalista.

Jos alkava kariesvaurio saadaan pidettyä puhtaana, sen eteneminen paikkausta vaativaksi voidaan pysäyttää. Tärkeintä on parantaa suuhygieniaa, lisätä fluorihammastahnan ja tarvittaessa muiden fluoridivalmisteiden käyttöä sekä vähentää sokerin käyttöä.

Leukamurtuma voi syntyä esimerkiksi kaatumisen, väkivallan tai onnettomuuden seurauksena. Leukanivelen alueen murtumat ovat yleisimpiä lapsilla. Iäkkäämmillä murtumakohta on usein leukakulman alueella. Leukamurtuma voi vaatia leikkaushoitoa.

Hammastapaturmia ovat eriasteiset kruunu- ja juurimurtumat sekä hampaiden siirtymät ja irtoamiset. Hampaan lohjetessa hammaslääkäri yleensä tasoittaa lohkeaman reunat hiomalla tai korvaa lohjenneen osan paikkamateriaalilla. Jos pysyvä hammas on lohjennut syvältä paljastaen hampaan ydinontelon, hampaaseen täytyy yleensä tehdä juurihoito ennen paikkausta. Irronnut pysyvä hammas pyritään aina istuttamaan takaisin juurikuoppaansa. Tapaturmaisesti irronnutta maitohammasta ei kuitenkaan kiinnitetä uudelleen.