Haku

Suupolte aiheuttaa huuliin, kieleen tai suulakeen polttavaa, usein molemmin puolin esiintyvää kipua tai kuuman tunnetta. Suupolte voi lisääntyä puhuessa, kuumaa tai mausteista ruokaa syödessä ja stressin vaikutuksesta. Vaivaa voi helpottaa ruoan pureskelu, juominen, uni, lepo ja huomion kiinnittäminen toisaalle. Tärkeä osa hoitoa on hyväksyä, että suupolte voi olla pitkäaikainen ja pyrkiä oireista huolimatta jatkamaan niiden asioiden tekemistä, joista nauttii. Lähes kaikki potilaat oppivat tulemaan toimeen oireen kanssa.

Karttakielessä (lingua geographica) kielen yläpinnalla, sivuilla ja joskus myös alapinnalla on epäsäännöllisiä, sileitä, punaisia laikkuja, jotka saattavat muistuttaa karttakuvioita ja olla arkoja. Karttakieleen ei ole parantavaa hoitoa. Sen kanssa on vain opeteltava elämään. Karttakieli ei tartu eikä muutu pahanlaatuiseksi.

Lichen planus eli punajäkälä näkyy valkoisina, verkkomaisina juovina tai laikkuina symmetrisesti poskien limakalvoilla, kielessä tai ikenillä. Punajäkälä on yleensä varsin vähäoireinen. Se on krooninen iho- ja/tai limakalvotauti, jota sairastaa noin 2 % suomalaisista. Tavallisesti licheniin sairastuvat ovat yli 40-vuotiaita, useimmin naisia. Lichen ei ole tarttuva tauti.

Suun sieni-infektio aiheuttaa limakalvojen polttelua, kipua ja arkuutta tai pahanhajuista hengitystä. Vaivalle altistaa hammasproteesin käyttö tai huono suuhygienia. Jos huolellinen puhdistus ja suuhygienia ei auta, aloitetaan lääkitys. Tavallisesti suun sieni-infektiota hoidetaan paikallisesti annosteltavalla sienilääkkeellä.

Aftat ovat suun limakalvon haavaumia, jotka ovat yleensä kivuliaita tai kutiavia. Aftat eivät ole tarttuvia. Niiden tarkkaa syntymekanismia ei tunneta. Afta paranee yleensä itsestään noin 7–10 päivässä. Kipua lievittää hyvä suuhygienia. Apteekeista saa aftojen hoitoon tarkoitettuja tuotteita ilman reseptiä.

Suun kuivuus on tila, jossa syljeneritys vähenee aiheuttaen kuivuuden tunnetta. Kuiva suu voi lisätä hampaiden reikiintymistä ja eroosiota eli hammaskiilteen syöpymistä, sienitulehduksia ja limakalvomuutoksia sekä aiheuttaa pahanhajuista hengitystä.

Pahanhajuinen hengitys voi johtua huonosta suuhygieniasta, suun tulehduksesta, kuivasta suusta, kehon sisäisistä syistä, kuten refluksioireista tai hengitystieinfektiosta, joistakin ravintoaineista, kuten valkosipulista, tupakoinnista tai alkoholin käytöstä. Oleellista on pahan hajun aiheuttajan löytäminen ja sen poistaminen.

Purentavaivat ovat usein lieviä eivätkä aina vaadi hoitoa. Oireiden ja hammaslääkärin tutkimuksen perusteella selvitetään, johtuvatko vaivat purentalihaksista, leukanivelistä vai molemmista. Hoito aloitetaan yleensä purentakiskohoidolla (kuvassa), johon usein yhdistetään säännölliset purentalihasharjoitteet. Purentakisko auttaa purentalihaksia rentoutumaan ja suojaa hampaita narskuttelun aiheuttamalta kulumiselta.

Hammaseroosio on hampaan pinnan kemiallista liukenemista happojen vaikutuksesta ilman bakteerien mukana oloa. Hapot liuottavat ja pehmentävät hampaan pintaa. Silloin pinta on altis kulumiselle esimerkiksi pureskelun vuoksi, tai jos hampaat harjataan heti happaman nauttimisen jälkeen.

Hampaasta leviävän tulehduksen taustalla on yleensä hammasytimen tai hampaan kiinnityskudosten voimakas tulehdus. Joskus hammasperäinen tulehdus voi aiheuttaa vaikeuksia niellä, puhua, avata suuta, kääntää päätä tai jopa hengittää. Yleensä joudutaan poistamaan ainakin tulehtuneen hampaan ydin, usein koko hammas.