Vauvan suunterveys

Huoltajien suunterveys avainasemassa

Lapsen hampaista huolehtiminen alkaa jo ennen syntymää. Huoltajien tulisi huolehtia oman suunsa hyvästä puhdistuksesta ja hoidosta sekä suunterveyden kannalta terveellisistä ruokatottumuksista jo odotusaikana. 

On hyvä käydä myös suun perustutkimuksessa hammaslääkärin kanssa sovitun yksilöllisen hoitovälin mukaisesti ja hoidattaa hampaansa kuntoon. Suositusten mukaan terveellä aikuisella, jolla ei ole suun sairauksia eikä niiden riskitekijöitä, suun tutkimusväli on kahdesta neljään vuotta. Muutoin terveellä aikuisella, jolla on kuitenkin suunsairauksia tai niiden riskitekijöitä, suun tutkimusväli on suosituksen mukaan yhdestä kahteen vuotta. 

Kariesbakteerin tarttuminen lapsen suuhun 

Kun huoltajien hampaat ja suu ovat terveet, pienenee vaara haitallisten bakteerien tartuttamisesta lapsen suuhun. Jos huoltajien suu on terve (ei avoimia kariespesäkkeitä eikä ientulehdusta), myös suun haitallisten bakteerien määrät ovat pienempiä ja lapsen hampaiden reikiintymisriski alhaisempi.

Karieksen aiheuttama hampaiden reikiintyminen on bakteerisairaus, jota aiheuttaa mm. mutans-streptokokki. Suurimmalla osalla suomalaisista aikuisista on suussaan kariesbakteereita. Mitä enemmän kariesbakteereita on huoltajien suussa, sitä helpommin lapsi saa tartunnan sylkikontaktista. Lapsi saa tartunnan useimmiten lusikasta tai tutista, jota aikuinen on käyttänyt suussaan.

Tartunta on todennäköinen silloin, jos lapsen suuhun tulee toistuvasti suuria bakteeriannoksia ja jos lapsen ruokavalio sisältää runsaasti käymiskelpoisia hiilihydraatteja, joista bakteerit voivat tuottaa happoja. Tartunnan riski kasvaa, jos huoltajilla on paljon paikattu hampaisto ja hampaat reikiintyvät helposti.

Tutkimusten mukaan myös hampaan kiinnityskudossairauksien bakteerit saattavat tarttua sylkikontaktin välityksellä.

Ksylitoli auttaa ehkäisemään kariesbakteerin tarttumista 

Huoltajat voivat ehkäistä reikiintymistä aiheuttavan bakteerin tarttumista myös käyttämällä ksylitolia itse säännöllisesti 3–5 kertaa päivässä aterioiden jälkeen.

Ksylitolin käyttö on hyvä aloittaa jo odotusaikana tai viimeistään lapsen täyttäessä kolme kuukautta. Käyttöä on hyvä jatkaa ainakin, kunnes lapsi on kolmevuotias, jolloin tavallisesti kaikki 20 maitohammasta on puhjennut suuhun.

Ruokatottumusten ja suuhygienian vaikutus
lapsen hampaiden reikiintymiseen

Sokeri edistää haitallisten bakteerien kiinnittymistä suuhun. Jos lapsi saa syljen välityksellä kariesta aiheuttavia mutans-streptokokkeja ja ruokavaliossa on samaan aikaan paljon sokeria, mutans-streptokokkien kiinnittyminen helpottuu ja niiden osuus suun bakteereista kasvaa.

Varhaisen mutans-streptokokkitartunnan välttäminen, terveelliset ruokatottumukset ja mahdollisimman huolelliset suuhygieniatavat edesauttavat reikiintymisen välttämistä. Nämä kaikki ovat huoltajan vastuulla.

Tutkimusten mukaan myös hampaan kiinnityskudossairauksien bakteerit saattavat tarttua sylkikontaktin välityksellä.

Marjat ja hedelmät on parempi antaa lapselle sellaisenaan tai sopivankokoisina paloina kuin soseena. Pureskelu lisää syljeneritystä, joka suojaa hampaita. Kaupoissa myytävissä pikkulasten sosepusseissa on sokeria ja happoja, jotka altistavat hampaiden reikiintymiselle ja eroosiolle.

Kariesbakteeritartunnan viivästyttäminen

Pieni lapsi saa ensimmäiset hampaat noin puolen vuoden iässä. Huoltajilla on vastuu niiden hoidosta alusta pitäen. 

Pidä huolta lapsen maitohampaista. Se turvaa myös pysyvien hampaiden terveyttä ja purennan kehitystä. 

• Vältä sokeripitoisten välipalojen ja juomien antamista lapselle, koska ne edesauttavat bakteerien tarttumista.
• Vesi on lapselle paras janojuoma.
• Tartunnan ehkäisemiseksi lapsella on hyvä olla oma lusikka, jota ei laiteta aikuisen suuhun.
• Puhdista tutti juoksevan veden alla.

Hampaiden reikiintymisriskiä voi ehkäistä antamalla lapselle vain harvoin, ja silloinkin aterioiden yhteydessä sokeripitoisia juomia ja välipaloja tai makeisia.

Harjaaminen aloitetaan 
ensimmäisen hampaan puhjettua

Lapsen hampaiden harjaus aloitetaan heti ensimmäisen maitohampaan puhjettua. Hampaat harjataan pehmeällä vauvaharjalla. (Ks. video lapsen hampaiden harjauksesta Puhtaat hampaat -sivustolta.)

Katso Käypä hoito -suosituksen mukaiset suositukset fluoridin saannista.

Tutin vaikutuksia

Tutin ja tuttipullon käyttöä voi alkaa vähentää 6–8 kuukauden iässä. Tutista tulisi luopua kokonaan ennen kuin lapsi täyttää 2 vuotta.

Myönteisten vaikutustensa ohella pitkään jatkunut huvitutin imeminen, erityisesti jos tutin kumiosa on pyöreä, aiheuttaa tutkimusten mukaan leuan ja hampaiden poikkeavuuksia, kuten avopurentaa.

Muista:

• Pidä huolta omasta suunterveydestäsi.
• Aloita ksylitolin käyttö jo ennen lapsen syntymää.
   

Lähde: Honkala S, Heikka H, Heikkinen AM, Helenius-Hietala J, Sirviö K. Terve suu. 4., uudistettu painos. Helsinki: Kustannus Oy Duodecim, 2020, s. 139–143.