Sydänsairaudet ja suu

Miten suunterveys vaikuttaa sydänsairauksiin?

Hyvä suunterveys on osa yleisterveyttä, hyvinvointia ja elämänlaatua. Suussa piileskelevät krooniset tulehdukset kannattaa hoitaa ajoissa, sillä ne voivat olla osana useiden kansantautien, kuten sydän- ja verisuonisairauksien taustalla.

Suun tulehdukset ovat tyypillisesti oireettomia. Niitä on useimmiten mahdoton itse todeta. Siksi säännölliset hammaslääkärin tekemät tarkastukset ovat tärkeitä. Hammaslääkärikään ei voi todeta kaikkia tulehduspesäkkeitä paljain silmin, ja siksi röntgentutkimukset ovat usein tarpeen. Suu on syytä pitää terveenä ja pyrkiä ehkäisemään suutulehduksia ennalta tehokkaalla omahoidolla.

Suun sairauksista varsinkin hampaiden kiinnityskudosta tuhoava parodontiitti lisää sydän- ja aivoinfarktin riskiä. Suun sairauksien riskiä lisäävät esimerkiksi huono suuhygienia, tupakointi ja huonossa hoitotasapainossa oleva diabetes. Riskin suuruus vaihtelee kuitenkin yksilöittäin.

Parodontiitti tuhoaa vähitellen hampaita ikeniin ja luiseen kuoppaan kiinnittäviä säikeitä. Edetessään sairaus saa hampaat vähitellen irtoamaan ja leukaluutakin tuhoutumaan. Syventyneiden ientaskujen tulehtuneen, verestävän ja märkivän pehmytkudoksen yhteenlaskettu pinta-ala voi yhdessä suussa olla 20 neliösenttimetriä. Tällainen tulehduskuorma on elimistössä merkittävä.

Parodontiitti ja laaja tulehdus suussa lisää koko kehon matala-asteista tulehdusta, joka edistää myös sydänsairauksien kehittymistä. Ientaskuista bakteerit voivat myös päästä verenkiertoon, joten suun tulehduksilla on hyvä mahdollisuus levitä myös muualle kehoon. Tämä on riski erityisesti läppä- ja muita sydämen rakennevikoja sairastaville. He ovat vaarassa sairastua hengenvaaralliseen sydämen sisäkalvon bakteeritulehdukseen eli endokardiittiin.

Parodontiitti etenee hitaasti ja on usein oireeton. Hoitamattomana se voi edetä vaikea-asteiseksi ja -hoitoiseksi. Parodontiittia ei voi itse todeta. Siksi säännöllinen hammaslääkärin tutkimus ja hoito on tärkeää. Mitä aiemmin sairaus löydetään, sen helpommin se saadaan kuriin.

Jos suuhygienia on huono, bakteeriplakkia paljon ja ikenet tulehtuneet, bakteereja pääsee verenkiertoon tavallista suurempia määriä esimerkiksi hampaiden harjauksen ja jopa pureskelun aikana. Terveen suun bakteerimäärä on pienempi, ja siksi suun ja hampaiden säännöllinen omahoito estää endokardiittia tehokkaimmin.

Hampaattomuus ei vähennä suutulehdusten riskiä. Vaikka omat hampaat on menetetty, voi proteesin pinnoilla olla runsaasti sieni- ja bakteerikasvustoa. Tutkimusten mukaan noin joka kolmannella hammasproteesin käyttäjällä on tulehdus proteesin alla.

Vaikea-asteinen parodontiitti on yleisempää tupakoivilla. Tupakoivilla on kuitenkin vähemmän tulehduksesta seuraavaa ienverenvuotoa. Siksi hampaiden kiinnityskudossairaudet pääsevät helposti etenemään huomaamatta. Tupakoinnin lopettaminen vaikuttaa myönteisesti myös kiinnityskudossairauksien paranemiseen ja hoitotulokseen. 

Monet verenpaine- ja sydänlääkkeet kuivattavat suuta ja aiheuttavat näin suun sairauksien riskin kohoamista.

Milloin endokardiittia ehkäistään etukäteen otettavalla antibioottiannoksella?

Suun bakteereja voi päästä verenkiertoon myös hammaslääkärin ja suuhygienistin tekemien, verenvuotoa aikaansaavien hoitotoimenpiteiden yhteydessä. Tällaisia toimenpiteitä ovat esimerkiksi hammaskiven poisto, hampaan poisto ja suun alueen leikkaukset.

Sydänsairauksia, joiden yhteydessä on aiheellista käyttää endokardiittia ehkäisevää, toimenpidettä edeltävästi otettavaa mikrobilääkkeen kerta-annosta eli antibioottiprofylaksia:

• läppävika, tekoläppä, kun läpän korjauksessa on käytetty keinoainetta
• sydämensiirto, kun on kehittynyt läppävika
• jotkut synnynnäiset sydänviat ja niihin liittyvät korjaustoimenpiteet
• aiemmin sairastettu endokardiitti

Muille verenkiertoon kulkeutuvien bakteerien aiheuttamille etäinfektioille (esimerkiksi sepsis/”verenmyrkytys”) alttiita voivat olla henkilöt, joiden puolustuskyky on heikentynyt jonkin sairauden, lääkityksen tai korkean iän vuoksi. Antibioottiprofylaksia käytetään joskus myös toimenpiteen laajuuden ja/tai toimenpidealueen tulehtuneisuuden vuoksi.

Keskustele oman lääkärisi kanssa, tulisiko sinun kohdallasi tällaista suojausta käyttää.

Hyvä muistaa

• Puhdista hampaat aamuin illoin fluorihammastahnalla.
• Puhdista hammasvälit päivittäin.
• Puhdista myös proteesit huolellisesti aamuin illoin.
• Syö kunnon ateriat ja terveelliset välipalat.
• Vältä makeita välipaloja ja kaikkea napostelua aterioiden ja välipalojen välillä.
• Paras janojuoma on vesi.
• Käytä tarvittaessa fluoriditabletteja tai/ja ksylitolituotteita.
• Käy säännöllisesti hammaslääkärin tutkimuksessa.