Pieni tyttö harjaa hampaita

Alle kouluikäisen suunterveys

Lapsen suunterveyden ylläpitämisessä keskeisintä ovat hyvä suuhygienia ja terveelliset ruokatottumukset. Vanhempien hyvä esimerkki on paras tapa niiden oppimiseen. Ksylitolia on hyvä alkaa käyttää heti, kun purukumin tai pastillin syöminen sujuu. Karkkipäivän sijaan suositellaan aterian jälkeistä herkkuhetkeä kerran viikossa.

Keskeisintä lapsen suunterveyden ylläpitämisessä ovat hyvä suuhygienia ja terveelliset ruokatottumukset. Lapsen totuttaminen näihin olisi hyvä aloittaa mahdollisimman varhain. Paras tapa opettaa lapsille suunterveyden ylläpitämistä on vanhempien hyvä esimerkki.

Maitohampaiden puhkeamisaika noin 0,5–2-vuotiaana on reikiintymisen kannalta kriittinen vaihe. Yläetuhampaissa näkyvä plakki on reikiintymisriskin merkki. Ensimmäisten pysyvien poskihampaiden puhjetessa 5–7-vuotiaana vanhempien kannattaa olla erityisen tarkkana lapsen suunterveyden ylläpitämisessä.

Lapsen suuhun näkee parhaiten lapsen istuessa vanhemman sylissä  rintaa vasten nojaten tai lapsen ollessa makuuasennossa. Tutustu eri harjausasentoihin Neuvolaikäisen lapsen suunhoito-oppaassa (tiedostolinkki sivun alalaidassa).

Karkkipäivän sijasta suositellaan aterian jälkeistä herkkuhetkeä kerran viikossa.

Hampaiden harjaus

Lapsille on olemassa omia pieniä, pehmeäharjaksisia hammasharjoja.

Vanhempien tulisi aloittaa lapsen hampaiden harjaus ensimmäisten maitohampaiden puhjetessa. Lapsen on hyvä harjoitella itse harjaamista pienestä pitäen. Vanhemmat harjaavat alle 6-vuotiaan lapsen hampaat kaksi kertaa päivässä. Sen jälkeenkin harjaustulos tulee tarkistaa siihen asti, kunnes lapsen motoriikka on riittävä eli noin 8–12-vuotiaaksi.

Hampaat kannattaa harjata järjestelmällisesti, jotta kaikki pinnat tulee puhdistettua. Harjaus kannattaa aloittaa hankalimmasta kohdasta eli takahampaiden sisäpinnoilta, seuraavaksi ulkopinnat, ja lopuksi harjataan purupinnat leuka kerrallaan.

Katso videot lasten hampaiden harjauksesta.

Käytä fluorihammastahnaa:

  • Alle 3-vuotiaille suositus on kahdesti päivässä sipaisu tai riisiryynin kokoinen pieni määrä hammastahnaa, jonka fluoridipitoisuus on 1 000–1 100 ppm (parts per million) eli 0,10–0,11 %.
  • 3–5-vuotiaille suositellaan kahdesti päivässä lapsen pikkusormen kynnen tai herneen kokoista nokaretta tahnaa, jonka fluoridipitoisuus on 1 000–1 100 ppm.
  • 6 vuoden iästä alkaen suositus on kahdesti päivässä 0,5–2 cm:n kokoinen nokare tahnaa, jonka fluoridipitoisuus on 1 450 ppm.

Jos käyttöveden fluoridipitoisuus on yli 0,7 mg/l (0,7 ppm) mutta alle 1,5 mg/l, alle 6-vuotiaille suositellaan tahnaa, jonka fluoridipitoisuus on enintään 500 ppm.

Fluorihammastahnan käyttöä ei suositella alle 6-vuotiaille, jos juomaveden fluoridipitoisuus on yli 1,5 mg/l.

Erikoishammastahnat kuten hammaskiveä ehkäisevät tahnat eivät sovi lapsille. Syljen kalsiumpitoisuus vähenee hammaskiveä ehkäisevää tahnaa käytettäessä, mikä ei ole hyväksi lapsen hampaan kiilteelle.

Suun terveydenhoidon ammattilainen arvioi, olisiko lapselle hyötyä mahdollisesta lisäfluoridista.

Lapsen terveelliset ruokatottumukset

Lapsen terveelliset ruokatottumukset perustuvat säännöllisiin aterioihin ja terveellisiin välipaloihin. Janojuomana paras on vesi ja ruokajuomana maito. Tutustu lapsiperheiden Syödään yhdessä -ruokasuosituksiin.

Monet happamat ravintoaineet, kuten juomat ja hedelmät (tuoremehut, appelsiini, sitruuna) voivat aiheuttaa eroosiota eli hammaskiilteen liukenemista.

Lapsi voi käyttää ksylitolituotteita, kun purukumin tai pastillin syöminen sujuu. Alle 2-vuotiaille suositellaan imeskeltäviä ksylitolitabletteja.

Karkkipäivän sijasta suositellaan aterian jälkeistä herkkuhetkeä kerran viikossa. Herkkuhetken jälkeen kannattaa nauttia ksylitolia.

Myös mm. leivonnaiset, keksit ja perunalastut ovat haitallisia suunterveydelle, varsinkin jos niitä syödään usein. Perunalastuista hampaiden pintaan tarttuva tärkkelys on kariesbakteereille mieluisaa ravintoa.
 

Lähde: Honkala S, Heikka H, Heikkinen AM, Helenius-Hietala J, Sirviö K. Terve suu. 4., uudistettu painos. Helsinki: Kustannus Oy Duodecim, 2020, s. 144–154.