erikoishammastahnat

Tämä sinun on hyvä tietää nk. erikoishammastahnoista ja suuvesistä

Joissain hammastahnoissa ei ole fluoria ollenkaan, joissain sitä on tavallista enemmän. Milloin kannattaa käyttää hammaskiven muodostusta ehkäisevää tai vaahtoamatonta hammastahnaa? Entä suuvettä?

Fluorittomien hammastahnojen käyttöä ei suositella, koska ne suojaavat hampaita reikiintymiseltä heikosti (Ks. Karies (hallinta) Käypä hoito -suositus). Jos käyttöveden fluoridipitoisuus on suuri, keskustele hammastahnan käytöstä oman hammaslääkärin kanssa (Ks. sivu Fluoridi). 

Hammaslääkäri, lääkäri, sairaanhoitaja tai suuhygienisti saattaa suositella runsasfluorista (5 000 ppm) tahnaa hampaiden päivittäiseen omahoitoon yli 16-vuotiaille, joilla on suuri riski hampaiden reikiintymiselle. Runsasfluorinen tahna on nk. erityisneuvontaa/lisäneuvontaa vaativa itsehoitolääke ja myynnissä ainoastaan apteekissa. Sen käyttö tapahtuu hammaslääkärin tai suuhygienistin seurannassa. Runsasfluorista tahnaa voidaan suositella myös hammasjuuren alueen reikiintymisen ehkäisyyn sekä hammaseroosion hoitoon ja ehkäisyyn.

Valkaisevat ja hammaskiven muodostumista ehkäisevät tahnat eivät sovellu kariesaktiivisten henkilöiden, herkkä- tai kuivasuisten tai lasten ja nuorten käyttöön. Niitä ei myöskään tule käyttää pitkäaikaisesti tai säännöllisesti. 

Natriumlauryylisulfaatin tarkoitus on lisätä hammastahnan vaahtoavuutta ja tehostaa plakin poistoa. Se voi kuitenkin osalla henkilöistä lisätä myös limakalvojen ärsytysoireita ja mm. aftojen syntymistä. Tällöin kannattaa vaihtaa tahnaan, joka ei sisällä natriumlauryylisulfaattia. Niistä kannattaa kysyä neuvoa hammaslääkäriltä, suuhygienistiltä tai apteekista.

Aktiivihiiltä sisältävien tahnojen luvataan imevän itseensä hampaiden värjäymiä. mutta vaikutukseltaan ne ovat vähemmän tehokkaita kuin monet muut ns. valkaisevat tahnat. Lisäksi ne saattavat olla erittäin hankaavia ja kuluttaa hampaan pintaa tai muovipaikkoja.

Suuvesien tilapäinen käyttö voi olla perusteltua erityistilanteissa, mutta käyttö ei korvaa päivittäistä omahoitoa vaan yleensä korkeintaan täydentää sitä. Jos omahoito on riittävää ja laadukasta, tarvetta täydentämiselle ei yleensä ole. Parodontiitin Käypä hoito -suosituksen mukaan suuveden käyttö kuuriluontoisesti omahoidon tukena voi olla perusteltua, jos tavanomaisilla suuhygieniamenetelmillä ei saada toivottua hoitovastetta.

  • Päivittäinen purskuttelu KUURILUONTOISESTI klooriheksidiiniä, eteerisiä öljyjä tai setyylipyridiinikloridia sisältävällä suuvedellä ilmeisesti vähentää plakin määrää hampaiden pinnoilla ja gingiviittiä eli ientulehdusta.
  • Klooriheksidiiniä voidaan käyttää suun terveydenhuollon ammattihenkilön ohjeistuksen mukaan henkilöillä, jotka eivät muuten pysty huolehtimaan suuhygieniastaan.
  • On viitteitä siitä, että antimikrobisten suuvesien pitkäaikaiskäytöllä voi olla haitallisia paikallisia tai systeemisiä vaikutuksia, kuten syljen asetaldehydipitoisuuden suurentumista, syljenerityksen vähenemistä tai verenpaineen nousua.
  • Tutkimustulokset alkoholipitoisten (yli 20-prosenttisten) suuvesien vaikutuksesta suusyövän suurentuneeseen riskiin ovat ristiriitaisia.