Ajassa
Uusilla hyvinvointialueilla päätetään jatkossa, miten asukkaiden suun terveydenhuollon palvelut järjestetään. Avainkysymys on, miten tarvittavat palvelut saadaan turvattua ihmisille. Tilanne on haastava, sillä nykyisetkään resurssit eivät ole enää vuosiin riittäneet suomalaisten suunterveyden hoitoon. Alueilla tarvitaan nyt uusia ratkaisuja, yhteistyötä julkisen ja yksityisen sektorin välillä sekä lisää resursseja, muistuttaa Hammaslääkäriliitto. Hyvä suunterveys on osa kansanterveyttä, ennaltaehkäisyä ja syrjäytymisen torjuntaa.
Hyvinvointialueilla päätetään jatkossa, miten suun terveydenhuollon palvelut saadaan käytännössä turvattua alueen asukkaille. Tilanne on haastava, sillä nykyisetkään resurssit eivät enää riitä suomalaisten suiden hoitoon. Hammaslääkäriliiton mukaan jatkossa tarvitaan uusia ratkaisuja ja lisää resursseja palvelujen järjestämiseen.
Suomalaisten suunterveyden hoitovelka kasvoi koronapandemian aikana noin 1,3 miljoonalla potilaskäynnillä. Suun terveydenhuollon resurssien puute näkyy kaikkialla maassa sekä potilaiden vaikeutena päästä hoitoon että hoitojen pitkittymisenä. Haastavassa tilanteessa Kela-korvausten lakkauttaminen olisi Hammaslääkäriliiton mielestä kestämätöntä.
Samaan aikaan kun Suomi tarvitsee 200 miljoonan vuosittaisen lisäyksen julkiseen TKI-rahoitukseen, hallitus suunnittelee massiivisia leikkauksia tieteen rahoituksesta. Esitetyt laskelmat merkitsevät yli 100 miljoonan euron leikkausta Suomen Akatemian vuosittaisista myöntövaltuuksista verrattuna edellisen hallituksen aikaiseen tasoon ja liki 200 miljoonan euron leikkausta vuoden 2020 tasoon verrattuna.
Huono-osaisuus ja syrjäytyminen näkyvät yhä 2020-luvulla monen suomalaisen hampaista ja suunterveydestä. Heikko sosioekonominen asema sekä alhainen koulutus- ja tulotaso vaikuttavat heikentävästi ihmisen suunterveyteen, muistuttavat Hammaslääkäriliitto ja Hammaslääkäriseura Apollonia.
Hammaslääkärien työuupumus on lisääntynyt koronavuoden aikana. Suuri työkuorma, kiire ja aikapaine sekä kokemus siitä, että resurssit eivät enää riitä tarjoamaan potilaille hyvää hoitoa ovat kasvaneet varsinkin terveyskeskuksissa. Erityisen huolestuttavaa on nuorten hammaslääkärien uupumus.
Koronaepidemian aiheuttaman hoitovelan paikkaamiseksi olisi tärkeää saada kaikki suun terveydenhuollon resurssit tehokkaasti käyttöön.
Sote-uudistuksen keskeinen tavoite on turvata väestölle riittävät sosiaali- ja terveyspalvelut. Suun terveydenhuolto on osa sote-palveluiden kokonaisuutta. Hammaslääkäriliiton mukaan sote-uudistus on välttämätön, mutta hallituksen esittämään malliin tarvitaan vielä korjauksia.
Koronaepidemia on kasvattanut suun terveydenhuollon hoitovelan jo 1,3 miljoonaan potilaskäyntiin, kun mukaan lasketaan myös yksityinen hammashoito. Hammaslääkäriliitto on erittäin huolissaan suun terveydenhuollon palveluiden entisestään heikentyvästä tilanteesta.
Hammaslääkäriliitto pitää hammaslääkärien ja koko suun terveydenhuollon henkilöstön alhaista rokotuskattavuutta huolestuttavana ja käsittämättömänä. Olemme toistuvasti vaatineet hammaslääkärien pikaista rokottamista, jotta voidaan turvata väestön tarvitsemat hoidot sekä taata potilas- ja työturvallisuus. Rokotusjärjestyksessä pitää huomioida työmme luonteesta johtuvat riskit, koska suun terveydenhuollossa hoitotoimenpiteet tehdään lähellä potilaan kasvoja ja jatkuvassa aerosolialtistuksessa. Rokotuksilla turvataan myös palveluiden saatavuutta ja hillitään suunterveyden hoitovelkaa.
