Ajassa
Nostamme esille huolen heikentyvistä motorisista taidoista, joiden vaikutukset ulottuvat terveydenhuollosta rakennusalalle. Nyt tarvitaan panostuksia käsityönopetukseen kaikilla koulutusasteilla. Hammaslääkäriliitto jakaa huolen kädentaitojen rapistumisesta Käsityönopettajien Liiton ja muiden kädentaitoja vaativia aloja edustavien liittojen kanssa. Millainen olisi maailma, jossa ihmisillä ei ole enää arkipäivän käsityötaitoja tai riittävää motoriikkaa arjen perustyökalujen hallintaan?
Suomessa tulisi jatkossa siirtyä verottamaan kaikkia runsaasti sokeria sisältäviä tuotteita. Laaja-alaisella haittaverolla voidaan parantaa kansanterveyttä, paikata valtiontaloutta ja auttaa kuormittunutta sote-järjestelmää. Runsas sokerin saanti heikentää suunterveyttä ja vaikuttaa väestön lihomiseen. Valmistevero tulisi porrastaa tuotteen sokeripitoisuuden mukaan, mikä kannustaisi teollisuutta tuotekehittelyyn sokerin vähentämiseksi.
Suun terveydenhuollon riittävät ja oikea-aikaiset palvelut sekä suunterveyttä edistävä elinympäristö tuottavat terveyttä ja säästävät kustannuksia. Hammaslääkäriliitto ehdottaa vaalitavoitteissaan konkreettisia tekoja, joista huolehtimalla hyvinvointialueet ja kunnat voivat toimia asukkaiden suunterveyden hyväksi.
Hyvinvointialueiden välillä oli isoja eroja terveyskeskushammaslääkärin vakanssien täyttöasteessa vuonna 2024. Hammaslääkärivuokratyövoiman käyttö oli puolestaan alueilla lähes loppunut. Samaan aikaan yksityishammaslääkärien vapaa kapasiteetti eli mahdollisuus hoitaa enemmän potilaita oli kasvanut. Tiedot selviävät juuri valmistuneesta Hammaslääkärityövoimaselvityksestä.
Hammaslääkäriliiton valtuusto otti kantaa potilasturvalliseen työnjakoon. Potilaan tutkimuksen, taudinmäärityksen sekä hoitopäätöksen ja hoitosuunnitelman tekeminen on säilytettävä hammaslääkärin vastuulla. Hammaslääkäri arvioi potilaan terveydentilaa kokonaisvaltaisesti ja huomioi potilaan yleisterveyden sekä siihen liittyvät hammaslääketieteelliset erityistarpeet.
Uudelleen keskusteluun noussut omalääkäri- ja omahammaslääkärimalli on jo monin paikoin käytössä julkisessa terveydenhuollossa. Mallin valtakunnallinen käyttöönotto vaatii kuitenkin huolellista valmistelua.
Jokainen tarvitsee suun terveydenhoitoa säännöllisesti läpi elämän. 100 vuotta 6.12. täyttävä Hammaslääkäriliitto muistuttaa suunterveyden merkityksestä ja suun terveydenhuollon kehittämistarpeista osana käynnissä olevaa sote-uudistusta.
Jokaisella on oikeus hyvään suunterveyteen. Hallituksen esittämä Kela-korvausten nosto ja kehittäminen ovat Hammaslääkäriliiton mukaan oikea askel siihen suuntaan, että suun terveydenhuollon potilasmääriä voidaan tasata paremmin julkisen ja yksityisen sektorin välillä. Tämä ei saa kuitenkaan johtaa siihen, että suun terveydenhuollon rahoitusta vähennetään hyvinvointialueilta tai julkisia palveluja ei enää tarjota koko väestölle.
Hammaslääkärin työssä osaamisen jatkuva kehittäminen on välttämätöntä. Ammattikunnalla on lakisääteinen ja eettinen velvollisuus kouluttautua läpi työuran. Työnantajaa laki velvoittaa turvaamaan täydennyskoulutuksen edellytykset. Säästöpaineissa osa hyvinvointialueista on kuitenkin alkanut säästää myös koulutusmäärärahoista. Hammaslääkärijärjestöjen päivitetty täydennyskoulutussuositus muistuttaa kaikkia hammaslääkäreitä ja työnantajia huolehtimaan riittävästä täydennyskoulutuksesta.
Uuden Kela-korvausmallin pohjaksi Hammaslääkäriliito ehdottaa mallia, joka kannustaa vaikuttavaan, säännölliseen ja ennalta ehkäisevään hoitoon sekä hoidon jatkuvuuteen. Tavoitteena on myös lisätä hoidon saatavuutta ja turvata entistä suuremmalle osalle väestöä mahdollisuus hakeutua yksityiseen suun terveydenhuoltoon.
