Miten hammaslääkärien työhyvinvointi on kehittynyt 20 vuodessa?
Työterveyslaitos on selvittänyt yhteistyössä Hammaslääkäriliiton kanssa suomalaisten hammaslääkärien työhyvinvointia ja työoloja kuuden työhyvinvointitutkimuksen sarjassa. Seurantatutkimukset toteutettiin vuosina 2003, 2006, 2010, 2014, 2019 ja 2023.
Nyt Työterveyslaitoksen tutkijat tarkastelivat 20 vuoden ajan seurantatutkimukseen osallistuneiden hammaslääkärien työhyvinvoinnin ja työolojen kehitystä. Tulosten mukaan hammaslääkärien työn imu on yleistynyt tasaisesti. Työtyytyväisyys puolestaan on laskenut lievästi, työuupumusoireet pysyneet lähes ennallaan ja stressin kokemukset lisääntyneet.
Hammaslääkärin työn vaatimuksista kasvoivat erityisesti kokemus työn määrällisestä kuormituksesta, kohtuuttomasta työmäärästä ja työajan riittämättömyydestä sekä ammatinharjoittamisen kulut. Lisäksi hammaslääkärien kokema kuormitus kasvoi vieraista kulttuureista tulevien potilaiden vuoksi erityisesti terveyskeskuksissa työskentelevillä.
Pitkän uran tehneiden hammaslääkärien työhyvinvointi pysyi 20 vuoden aikana keskimäärin vakaana. Työn voimavaroista kasvoivat eniten mahdollisuus yhdistää lääketieteellisiä ja teknisiä näkökulmia potilaiden hoidossa sekä kokemus, että potilaat arvostavat hammaslääkärin työtä.
Kuormitus kasvoi etenkin terveyskeskuksissa
Lisäksi tarkasteltiin erikseen kaikkiin kuuteen työhyvinvointitutkimukseen vastanneita terveyskeskushammaslääkäreitä, joita oli 186 (40 %). Työhyvinvoinnin ja työolojen kehitys oli heillä samansuuntaista kuin koko tutkimusjoukossa, vaikka vähemmän suotuisaa.
Terveyskeskushammaslääkäreillä työn kuormitustekijät olivat lisääntyneet muuta tutkimusjoukkoa voimakkaammin. Esimerkiksi hammaslääkäreistä 27 prosenttia koki (vuonna 2023), että heiltä edellytetään kohtuutonta työmäärää, ja 37 prosentin mielestä työaika ei riittänyt töiden tekemiseen.
Terveyskeskushammaslääkäreillä kokemukset kohtuuttomasta työmäärästä ja riittämättömästä työajasta lisääntyivät muuta seurantajoukkoa enemmän, ja heistä 41 prosenttia koki lievää ja 11 prosenttia vakavaa työuupumusta (vuonna 2023).
Potilaiden arvostus on vahva voimavara
Valtaosa hammaslääkärien voimavarojen kokemuksista säilyi 20 vuoden seurantajaksolla ennallaan. Hammaslääkärit itse arvostivat omaa työtään pitäen sitä tärkeänä ja merkittävänä.
Työn autonomia puolestaan heikkeni hieman, mutta vastaajista 80 prosenttia koki edelleen, että heillä on paljon sananvaltaa omaan työhönsä (vuonna 2023).
Täydennyskoulutusmahdollisuuksien vastaajat kokivat heikentyneen. Esihenkilöltä saadun tuen koettiin myös laskeneen aiempaa matalammalle tasolle.
Vahvoina työn voimavaroina olivat säilyneet potilaiden arvostus hammaslääkärien työtä kohtaan, hoidon myönteisten tulosten näkeminen ja potilaiden luottamuksen saavuttaminen sekä hyvin sujuva yhteistyö työparin tai -parien kanssa.
20 vuotta hammaslääkärinä: Miten työhyvinvointi ja työolot ovat muuttuneet? Tutkimusartikkelin ovat kirjoittaneet Työterveyslaitoksen tutkijat VTM, KTT Sara Lindström, VTT Jari Hakanen ja VTT Janne Kaltiainen. Artikkeli on julkaistu Hammaslääkärilehdessä 16.10.2026 sekä Apollonia-lehdessä 3/2026: 20 vuotta hammaslääkärinä: Miten työhyvinvointi ja työolot ovat muuttuneet? | Apollonia – Proceedings of the Finnish Dental Society
20 vuotta työhyvinvointitutkimuksia!
Lue Hammaslääkäriliiton erikoistutkijan Jaakko Koivumäen kommenttikirjoitus: 20 vuotta hammaslääkärien työhyvinvointitutkimuksia.
Hammaslääkärien työhyvinvoinnin tutkimussarja 2003–2023
Hammaslääkärien työoloja ja työhyvinvointia on selvitetty Työterveyslaitoksen ja Hammaslääkäriliiton yhteisessä ainutlaatuisen laajassa seurantatutkimuksessa vuosina 2003, 2006, 2010, 2014, 2019 ja 2023.
Tutustu Hammaslääkäreiden työhyvinvointi Suomessa -seurantatutkimukseen liiton sivuilla.