20 vuotta hammaslääkärien työhyvinvointitutkimuksia
Nyt julkaistun tutkimuksen aineisto on ainutlaatuinen, oletettavasti maailman pisin työn imua kartoittava pitkittäisaineisto. Hammaslääkärien vastausaktiivisuus on ollut vuosien varrella huikea. Siitä olemme kaikki tutkimusten suunnitteluun ja toteutukseen osallistuneet olleet todella kiitollisia!
Vuodesta 2003 vuoteen 2023 on tapahtunut paljon asioita. Ensimmäinen kysely tehtiin suuren hammashoitouudistuksen jälkimainingeissa. Pian tuli hoitotakuu. Yksityisellä sektorilla kiihtyi vastaanottojen ketjuuntuminen. Vuonna 2003 selvä enemmistö yksityishammaslääkäreistä työskenteli itsenäisillä vastaanotoilla, vuonna 2023 enää reilu kolmannes. Vuokralaisena ammatinharjoittamisesta oli tullut yleisin toimintamuoto. Matkan varrelle mahtuvat myös hammaslääkäripula ja sen hellittäminen, koronapandemia ja viimeisimpänä hyvinvointialueuudistus.
Yhteiskunnan muut muutokset näkyvät myös tutkimustuloksissa. Yksi tulos kertoi, että vieraista kulttuureista tulevat potilaat, joilla on erilaiset asenteet terveydenhuoltoa kohtaan, kuormittavat nyt enemmän kuin 20 vuotta aiemmin. Tässä taustalla lienee vain se, että maahanmuuttajien määrä on kasvanut, minkä seurauksena edellä kuvatun kaltaista kuormitusta aiheuttavien potilaiden absoluuttinen määrä on lisääntynyt. Pitkittäisvastaajat kokevat nyt vähemmän työhön liittyviä emotionaalisia ristiriitoja ja epävarmuutta omasta osaamisesta, mikä kielii siitä, että valmiudet kohdata erilaisia potilaita on sinänsä kehittynyt myönteiseen suuntaan.
Ammatinharjoittamisesta koituvien kulujen merkitys kuormituksen lähteenä viitannee myös yhteiskunnalliseen muutokseen, jossa pienten yksityisten toimijoiden velvoitteita on lisätty ja heidän on pitänyt tehdä mittavia investointeja muun muassa tietojärjestelmiin.
Pitkittäisseuranta kertoo myönteisen tarinan hammaslääkärien pitkistä työurista ja kokemuksen vaikutuksista: työn imu ei hiipunut, vaan se vahvistui. Tutkimustuloksista on luettavissa myös se, että erilaiset työn merkityksellisyyteen ja sosiaaliseen ulottuvuuteen liittyvät kokemukset vahvistuivat työn voimavaratekijöinä.
Jaakko Koivumäki, Hammaslääkäriliiton erikoistutkija, @email