Haku

Hampaan osat ovat kruunu ja juuri. Kruunua peittää kiille, joka on kehon kovinta kudosta. Kiilteen alla on hammasluu eli dentiini. Ikenen peitossa oleva hampaan osa on hampaan juuri. Hampaan juurta peittää ohut vaalea juurisementti. Hampaan sisällä on ydinontelo, joka jatkuu juurikanavina juurten kärkeen. Ydinontelossa ja juurikanavissa on hampaan ydin eli pulpa. Pulpaan tulee pieniä valtimoita, laskimoita ja hermosäikeitä leuan verisuonista ja hermoista juurten kärjissä olevien aukkojen kautta. Näin hammas on yhteydessä elimistön muuhun verenkiertoon ja hermotukseen.

Lapsen ensimmäiset maitohampaat puhkeavat yleensä 4–5 kuukauden iässä. Ensin puhkeavat alaetuhampaat. Koko maitohampaisto on yleensä valmiina kolmivuotiaalla. Pysyvät hampaat alkavat puhjeta yleensä 5–6-vuotiaana. Hampaiden kehityksessä ja puhkeamisajoissa on yksilöllisiä eroja.

Riittävä syljen eritys on tärkeää hampaiden terveydelle. Sylki ehkäisee reikiintymistä, koska se palauttaa syömisen jälkeen suuontelon pH:n happamasta normaaliksi ja auttaa happojen liuottamien mineraalien palautumista hampaan pinnalle. Suun kuivuus lisää hampaiden reikiintymisen riskiä.

Muiden haittavaikutustensa lisäksi monet huumeet kuivattavat suuta, mikä altistaa esimerkiksi hampaiden reikiintymiselle ja ientulehdukselle sekä parodontiitille. Muita huumeiden suuvaikutuksia ovat hampaiden narskuttelu ja kuluminen, eroosio sekä kipuherkkyys.

Alkoholi aiheuttaa suussa hampaiden syöpymistä eli eroosiota, suun kuivumista, limakalvomuutoksia sekä suusyöpää. Haittoja voi ehkäistä vähentämällä juomista. Tarkista alkoholin käytön riskirajat kuviosta sivun alalaidasta.

Tupakka on merkittävä riskitekijä suunterveydelle. Tupakka heikentää elimistön puolustusjärjestelmää, ikenien verenkiertoa ja suun haavojen paranemista. Tupakointi lisää suusyövän riskiä sekä riskiä sairastua parodontiittiin eli hampaiden kiinnityskudossairauteen. Lisäksi tupakointi aiheuttaa hampaiden värjäytymistä ja pahanhajuista hengitystä. Myös nuuskan käyttö aiheuttaa limakalvomuutoksia ja pitkään käytettynä ienvetäytymiä, ientulehdusta, parodontiittia ja hampaiden reikiintymistä.

Implantti on leukaluuhun kiinnitettävä, useimmiten titaanista valmistettu keinojuuri. Implantteihin voidaan kiinnittää esimerkiksi kruunuja, siltoja tai irtoproteeseja. Hammasimplantteja pitää hoitaa yhtä huolellisesti kuin omia hampaita. Implanttien tilanne on tutkitutettava hammaslääkärillä säännöllisesti aivan kuten omienkin hampaiden.