Haku

Hammastapaturmia ovat eriasteiset kruunu- ja juurimurtumat sekä hampaiden siirtymät ja irtoamiset. Hampaan lohjetessa hammaslääkäri yleensä tasoittaa lohkeaman reunat hiomalla tai korvaa lohjenneen osan paikkamateriaalilla. Jos pysyvä hammas on lohjennut syvältä paljastaen hampaan ydinontelon, hampaaseen täytyy yleensä tehdä juurihoito ennen paikkausta. Irronnut pysyvä hammas pyritään aina istuttamaan takaisin juurikuoppaansa. Tapaturmaisesti irronnutta maitohammasta ei kuitenkaan kiinnitetä uudelleen.

Suusyöpä kehittyy yleensä kieleen, suunpohjaan tai ikenelle. Tupakka ja alkoholi lisäävät suusyövän riskiä varsinkin yhdessä käytettyinä. Suomessa diagnosoidaan vuosittain noin 250 uutta suusyöpää, joista noin puolet paranee. Jos syövät löydettäisiin ajoissa, kuolleisuus pienenisi huomattavasti. Tämä edellyttää, että ihmiset kävisivät riittävän säännöllisesti hammaslääkärin tutkimuksissa.

Lähes kaikki seksitaudit voivat esiintyä sukuelinten ohella myös suun limakalvoilla: herpes, kondylooma eli visvasyylä, tippuri, kuppa ja klamydia. Myös B-hepatiitti voi tarttua suun limakalvojen kautta. Riski HIVin tarttumiseen suusta on hyvin pieni. Seksitaudit aiheuttavat erilaisia oireita. Tauti voi olla myös vähäoireinen tai oireeton. Koska seksitaudit tarttuvat suorassa limakalvokontaktissa, ainoa keino estää tartunta on kondomin käyttö myös suuseksissä.

Suupolte aiheuttaa huuliin, kieleen tai suulakeen polttavaa, usein molemmin puolin esiintyvää kipua tai kuuman tunnetta. Suupolte voi lisääntyä puhuessa, kuumaa tai mausteista ruokaa syödessä ja stressin vaikutuksesta. Vaivaa voi helpottaa ruoan pureskelu, juominen, uni, lepo ja huomion kiinnittäminen toisaalle. Tärkeä osa hoitoa on hyväksyä, että suupolte voi olla pitkäaikainen ja pyrkiä oireista huolimatta jatkamaan niiden asioiden tekemistä, joista nauttii. Lähes kaikki potilaat oppivat tulemaan toimeen oireen kanssa.

Karttakielessä (lingua geographica) kielen yläpinnalla, sivuilla ja joskus myös alapinnalla on epäsäännöllisiä, sileitä, punaisia laikkuja, jotka saattavat muistuttaa karttakuvioita ja olla arkoja. Karttakieleen ei ole parantavaa hoitoa. Sen kanssa on vain opeteltava elämään. Karttakieli ei tartu eikä muutu pahanlaatuiseksi.

Lichen planus eli punajäkälä näkyy valkoisina, verkkomaisina juovina tai laikkuina symmetrisesti poskien limakalvoilla, kielessä tai ikenillä. Punajäkälä on yleensä varsin vähäoireinen. Se on krooninen iho- ja/tai limakalvotauti, jota sairastaa noin 2 % suomalaisista. Tavallisesti licheniin sairastuvat ovat yli 40-vuotiaita, useimmin naisia. Lichen ei ole tarttuva tauti.

Suun sieni-infektio aiheuttaa limakalvojen polttelua, kipua ja arkuutta tai pahanhajuista hengitystä. Vaivalle altistaa hammasproteesin käyttö tai huono suuhygienia. Jos huolellinen puhdistus ja suuhygienia ei auta, aloitetaan lääkitys. Tavallisesti suun sieni-infektiota hoidetaan paikallisesti annosteltavalla sienilääkkeellä.

Aftat ovat suun limakalvon haavaumia, jotka ovat yleensä kivuliaita tai kutiavia. Aftat eivät ole tarttuvia. Niiden tarkkaa syntymekanismia ei tunneta. Afta paranee yleensä itsestään noin 7–10 päivässä. Kipua lievittää hyvä suuhygienia. Apteekeista saa aftojen hoitoon tarkoitettuja tuotteita ilman reseptiä.

Suun kuivuus on tila, jossa syljeneritys vähenee aiheuttaen kuivuuden tunnetta. Kuiva suu voi lisätä hampaiden reikiintymistä ja eroosiota eli hammaskiilteen syöpymistä, sienitulehduksia ja limakalvomuutoksia sekä aiheuttaa pahanhajuista hengitystä.

Pahanhajuinen hengitys voi johtua huonosta suuhygieniasta, suun tulehduksesta, kuivasta suusta, kehon sisäisistä syistä, kuten refluksioireista tai hengitystieinfektiosta, joistakin ravintoaineista, kuten valkosipulista, tupakoinnista tai alkoholin käytöstä. Oleellista on pahan hajun aiheuttajan löytäminen ja sen poistaminen.