Hammaslääkärien työhyvinvointitutkimus

Hammaslääkärien työhyvinvointia selvittävän tutkimussarjan viidennen seurantatutkimuksen tulokset julkistettiin lokakuun lopulla 2019.

Hammaslääkärien työkuormitus, jatkuva kiire ja aikapaine sekä kokemukset siitä, että resurssit eivät enää riitä tarjoamaan potilaille riittävän hyvää hoitoa ovat kasvaneet erityisesti terveyskeskuksissa. Tiedot käyvät ilmi Hammaslääkärien työhyvinvointi 2019 -tutkimuksesta.

Lähes puolet kaikista hammaslääkäreistä vastasi kokevansa jonkinasteisia työuupumusoireita ja noin joka neljäs paljon kuormittavaa stressiä. Myös masennusoireita kokevien osuus on kasvanut. Tuloksista ilmenee myös nuorten alle 36-vuotiaiden hammaslääkärien entisestään kasvanut kuormittuneisuus.

Yksityisellä sektorilla tilanne ei ole yhtä huolestuttava, vaikka myös siellä jotkin työn voimavaratekijät, kuten mahdollisuudet osallistua organisaation päätöksentekoon, ovat heikentyneet.

Hammaslääkäreitä kuormittaa erityisesti kokemus siitä, että potilaita ei ole mahdollista hoitaa niin hyvin kuin haluaisi. Stressi- ja työuupumusoireilua aiheuttavat myös toimimattomat tai huonosti toimivat terveydenhuollon tietojärjestelmät sekä hammaslääkärien kokemat vähäiset mahdollisuudet vaikuttaa omaan työhönsä.

Kasvavan kuormituksen ja työuupumuksen ohella hammaslääkärit kokevat edelleen työnimua ja sitoutuminen omaan työhön on säilynyt vahvana. Tärkeimpiä voimavaroja ovat esimerkiksi työn arvostus ja itsenäisyys, oman työn tulosten näkeminen ja vaikutusmahdollisuudet sekä myönteiset potilaskontaktit ja kokemus työn merkityksestä.  

Hammaslääkärien työhyvinvointi -seurantatutkimus

  • Hammaslääkärien työhyvinvointitutkimuksen 2019 kysely postitettiin Hammaslääkäriliiton jäsenille (4 394 henkilöä), vastausaika 10.1.–4.3.2019.
  • Kyselyyn vastasi 2 318 hammaslääkäriä (vastausprosentti 53 %). Tulokset valmistuivat lokakuun 2019 lopulla.
  • Vastaajista 63 % (1 352) työskenteli julkisella ja 37 % (803) yksityisellä sektorilla.
  • Vastaajien ikäryhmät: 56–65 v. (43 %), 46–55 v. (23 %) ja 26–35 v. (18 %). Naisia 74 % ja miehiä 26 %.
  • Kokopäivätyössä 73 %, osa-aikatyössä 15 %, osa-aikaeläkkeellä 2,1 %, eläkkeellä iän perusteella 2,2 %. Esimiehiä (alaisia useampi kuin yksi) 19 %.
  • Hammaslääkärien työhyvinvointitutkimus 2019 on jatkoa vuosien 2003, 2006, 2010 ja 2014 tutkimuksille. Tutkimussarjan on toteuttanut Työterveyslaitos tutkimusprofessori Jari Hakasen johdolla yhteistyössä Hammaslääkäriliiton kanssa. Vuoden 2019 tutkimuksen tekoon on osallistunut myös Työterveyslaitoksen tutkija Janne Kaltiainen
  • Tutkimus selvittää hammaslääkärien näkemyksiä mm. työoloista (voimavarat ja vaatimukset), työhyvinvoinnista, työn muutoksista, terveydestä, työkyvystä ja eläköitymisaikeista.
  • Osana tutkimusta on seurattu osittain samoja henkilöitä jo yli 10 vuoden ajan, mikä antaa ainutlaatuista tietoa työhyvinvoinnissa tapahtuneista muutoksista.

Custom addthis block