Hammaslääkärin työ 2035

Miten hammaslääkärin työ ja osaamistarpeet muuttuvat tulevaisuudessa? Suun terveydenhuoltoon ja hammaslääkärin työhön vaikuttavia muutosvoimia ovat esimerkiksi terveydenhuollon digitalisaatio, teknologinen kehitys ja uudet innovaatiot sekä sosiaali- ja terveydenhuollon järjestelmää ja rahoitusta koskevat muutokset. Suun terveydenhuoltoon vaikuttavat myös muutokset väestön käyttäytymisessä, elintavoissa ja odotuksissa. Hammaslääkäriliitto ennakoi alan tulevaisuutta, pyrkii vaikuttamaan sen suuntaan ja tukee ammattikuntaa muutoksessa. Hammaslääkärin työ 2035 -sivuille päivitämme tietoa työelämän muutoksesta.

Hammaslääkäreitä kiinnostava kysymys on, millaisia mahdollisuuksia teknologiset sovellukset ja kehittyvät hoitomenetelmät voivat tulevaisuudessa tarjota suun terveydenhuoltoon ja hammaslääkärin työhön. Teknologia ei ole itseisarvo, vaan terveyshyödyt, joita sen avulla voidaan saavuttaa. Kyse ei ole vain tekniikasta ja tietojärjestelmistä, vaan muutoksen tukemisesta ja johtamisesta suun terveydenhuollon toimintakulttuurissa, työtavoissa ja -prosesseissa.

Työelämän murros koskee 2020-luvulla lähes kaikkia toimialoja. Yleinen näkemys on, että työelämä muuttuu nyt enemmän ja nopeammin kuin pitkään aikaan, ja että muutosta vauhdittaa erityisesti globaali teknologinen kehitys. Esimerkiksi Sitra on nimennyt teknologisen kehityksen yhdeksi työelämän muutoksen megatrendeistä (Sitra: Megatrendit 2020). Lääkäriliitto on puolestaan Lääkäri 2030 -hankkeessa ennakoinut, millainen on tulevaisuuden lääkärien rooli ja toimintaympäristö.

Mikä muuttaa suun terveydenhuoltoa

  • Hammaslääketieteellinen ja lääketieteellinen kehitys.
  • Teknologinen kehitys ja digitalisaatio.
  • Hallinnolliset, juridiset ja järjestelmätason muutokset.
  • Yhteiskunnalliset ja kansantaloudelliset muutospaineet.
  • Väestön ikääntyminen.
  • Ihmisten käyttäytyminen ja odotukset muuttuvat.

Hammaslääketieteessä ja lääketieteessä uusista teknologioista ja menetelmistä toivotaan apua entistä tehokkaampaan, nopeampaan, yksilöllisempään ja turvallisempaan hoitoon sekä parempia työkaluja omahoidon ja ennaltaehkäisyn tueksi.

Digitalisaatio esimerkiksi on iso muutosvoima koko terveydenhuollossa. Se voi muuttaa tapaa, jolla asiakasprosesseja ja hoitoketjuja suunnitellaan ja ohjataan, tietoa hyödynnetään, laatua vertaillaan ja valvotaan sekä osa terveyspalveluista tuotetaan.

Digitaalisista palveluista odotetaan myös uusia työkaluja asioiden havainnollistamiseen, omahoitoon motivoimiseen ja sen ohjaukseen. Potilas halutaan aktiivisemmaksi toimijaksi omahoidossa ja terveytensä ylläpidossa. Tavoitteena on ennaltaehkäisy, parempi hoitoon sitoutuminen ja omahoidon tukeminen.

Monet digitaalisen hammaslääketieteen nykysovellukset perustuvat 3D-teknologiaan. Tietokoneavusteinen suunnittelu ja valmistus (CAD/CAM) ovat yleistyneet suun terveydenhuollossa vähitellen. Nyt 3D-teknologiaa voidaan jo hyödyntää mm. diagnostiikassa, hoidon suunnittelussa, erilaisten proteettisten rakenteiden ja implanttien mallinnuksessa ja materiaalien työstämisessä.

Esimerkiksi implanttihoitojen suunnittelussa 3D-suunnitteluohjelmistot mahdollistavat implanttien asemoinnin perinteisiä menetelmiä tarkemmin ja helpottavat hoitoprosessiin osallistuvien ammattilaisten yhteistyötä.

3D-teknologiaan perustuvat myös parhaillaan yleistyvät suuskannerit, jotka mahdollistavat tarkkojen intraoraalisten digitaalijäljennösten ottamisen.

Kolmiulotteista mallintamista ja virtuaalista suunnittelua voidaan hyödyntää esim.

  • Toimenpiteiden, kuten suu- ja leukakirurgisten operaatioiden harjoitteluun, simulointiin ja suunnitteluun.
  • Opetukseen, osaamisen kehittämiseen ja etäkonsultaatioon.
  • Hoidon vaiheiden ja vaikutusten havainnollistamiseen potilaalle.

Miten terveysdata saadaan hyötykäyttöön?

Jatkuvasti kasvava tiedon määrä haastaa inhimilliset rajat koko terveydenhuollossa. Siksi tiedonhallintaan, relevantin tiedon löytämiseen sekä datan analysointiin ja hyödyntämiseen tarvitaan uusia luotettavia työkaluja.

Myös suun terveydenhuolto on tietointensiivinen toimiala, mutta tieto on yhä varsin hajallaan ja hyödyntämättä pirstaleisessa järjestelmässä.

Avainkysymys on, miten potilastyön arjessa päivittäin kertyvät isot tietomassat saadaan jatkossa valjastettua palvelemaan paremmin toiminnan ja hoitoprosessien kehittämistä, laadunvarmistusta ja terveyshyödyn tuottamista.

Digitalisaation odotetaan jatkossa helpottavan ja tehostavan myös potilaan itse keräämän terveysdatan hyödyntämistä. Muutos ei kuitenkaan saisi moninkertaistaa ja monimutkaistaa ammattilaisten työtä esim. lisäämällä kohtuuttomasti kirjaamiseen kuluvaa aikaa, vaan kehittämisen tulisi olla innostavaa ja tuoda lisäarvoa jokaisen työhön. 

Mikä muutosta jarruttaa?

Koko terveydenhuollossa suurimpia muutosta jarruttavia tekijöitä ovat erityisesti keskeneräinen teknologia, käytettävyys- ja tietoturvaongelmat sekä ohjelmistojen, potilastietojärjestelmien ja laitteiden yhteensopimattomuus.

Sääntely, valvonta- ja lupa-asiat ovat terveydenhuollossa monia muita toimialoja tiukempia potilasturvallisuuden ja tietosuojan varmistamiseksi.        

Lisäksi toimijoita on terveydenhuollossa paljon, kenttä on pirstaleinen ja tuottajat kilpailevat keskenään. Selkeä kehitystyötä koordinoiva iso toimija puuttuu. Kehittäminen vaatii lisäksi moniammatillista yhteistyötä eri alojen osaajien kesken, mikä ei myöskään ole terveydenhuollossa helppoa.

Terveydenhuollon tulevaisuuden ennakointia vaikeuttaa se, että erilaisia visioita ja näkemyksiä on runsaasti. Toimialan muutos puhuttaa eri ammattiryhmiä ja toimijoita, mutta haasteena on realistisen kokonaiskuvan hahmottaminen. Muutokseen liittyvä tieto on pirstaleista, nopeasti päivittyvää ja eri tahojen tuottamaa. Taustalla vaikuttavat myös eri toimijoiden taloudelliset ja muut intressit.

Hammaslääkäriliitto ennakoi työn tulevaisuutta

Hammaslääkäriliiton tehtävä on ennakoida hammaslääkärin työn tulevaisuutta, alan kehitystrendejä sekä sitä, miten suun terveydenhuolto ja hammaslääkärin työ muuttuvat.

Ennakoimme alan kehitystä, tuomme keskusteluun hammaslääkärien näkökulman, lisäämme jäsenten tietoa alan kehityksestä ja tuemme hammaslääkärien menestymistä muuttuvassa työelämässä.

Potilaan tutkiminen ja diagnosointi, tiedon analysointi ja hoitopäätösten tekeminen ovat jatkossakin hammaslääkärin vastuulla, vaikka työn tueksi tulee uutta teknologiaa ja työn tekemisen tavat ja sisällöt voivat muuttua. Hammaslääkärin työn ydin on pitkäaikainen hammaslääkäri-potilassuhde.

Liiton tehtävänä on ennakoida myös sitä, miten muutokset tulevat vaikuttamaan hammaslääkärityövoiman tarpeeseen ja miten paljon hammaslääkäreitä kannattaa jatkossa kouluttaa.

Ammattikunan osallistuminen tärkeää

Suun terveydenhuollon muutokset edellyttävät hammaslääkäreiltä säännöllistä osaamisen kehittämistä, asioiden ajattelua uudella tavalla sekä osittain myös totuttujen asenteiden ja toimintatapojen muutosta.

Hammaslääkärikunnan on tärkeä osallistua aktiivisesti uusien toimintamallien ja innovaatioiden kehittämiseen, jotta mukaan saadaan hammaslääketieteen ja kliinikon näkökulma ja sovelluksista mahdollisimman käyttäjäystävällisiä.

Työpaikoilla hammaslääkäreillä tulee myös olla mahdollisuus tarvittavaan tekniseen tukeen ja koulutukseen.

Kiinnostavia kysymyksiä hammaslääkärin työn tulevaisuudesta

  • Miten suun terveydenhuollon haasteita ja voitaisiin ratkaista uudella tavalla ja keinoilla?
  • Miten voidaan hyödyntää uusia teknologioita ja hoitomenetelmiä?
  • Millaisia mahdollisuuksia ja uhkia uudet terveysteknologian sovellukset ja kehittyvät hoitomenetelmät tuovat hammaslääkärin työhön?
  • Miten hyödyntää hoitoprosesseista kertyvää dataa uusilla tavoilla esim. ennaltaehkäisyyn ja varhaiseen puuttumiseen?
  • Miten valjastaa potilaiden resurssit entistä paremmin suunterveyden tueksi?
  • Millainen on profession oma visio tulevaisuuden suun terveydenhuollosta ja hammaslääkärin työstä?
1
Liiton teknologiaseuranta luotaa tulevaisuutta

Mitkä uudet teknologiat ja työmenetelmät ovat yleistymässä hammaslääkärien käytössä ja miten laajasti niitä potilastyössä hyödynnetään?

Liiton työmarkkinatutkimuksen uusi teknologiaseuranta mittaa teknologioiden käyttöönottoa suun terveydenhuollossa. Mukaan on valittu 12 uutta tai uudehkoa teknologiaa, tekniikkaa tai työmenetelmää suuskannerista bioaktiivisiin materiaaleihin, 3D-suunnitteluohjelmistoihin ja robotiikkaan. Osa teknologioista saattaa jatkossa aiheuttaa hammaslääkärin työhön ison murroksen, osa muuttaa vain jotain osa-aluetta perustyön säilyessä paljolti samana.

Vuoden 2019 Työmarkkinatutkimuksessa teknologioiden ja työmenetelmien käytöstä kysyttiin ensimmäistä kertaa. Tulosten mukaan suuskannerit, CAD/CAM-tekniikka, 3D-suunnitteluohjemistot ja bioaktiiviset materiaalit ovat tällä hetkellä laajimmalle levinneitä teknologioita – tosin valtaosa hammaslääkäreistä ei hyödyntänyt työssään vielä niitäkään. Näiden teknologioiden käytön ennakoidaan kuitenkin yleistyvän jo lähitulevaisuudessa.

Lue teknologiaseurannan tuloksista lisää liiton sivuilta.

Custom addthis block