Ajassa
Suun sairaudet ovat yleisempiä sosioekonomisesti heikommassa asemassa olevilla. 2020-luvulla huono-osaisuus ja syrjäytyminen näkyvät yhä suomalaisten hampaista ja suunterveydestä. Suun terveyserojen kaventamiseen tarvitaan hyvinvointialueilla vaikuttavia ja määrätietoisia toimia sekä lisää voimavaroja – tämä tulee huomioida hallitusohjelman toteutuksessa, painottaa Hammaslääkäriliitto.
Hammaslääkäriliitto on suomalaisten eniten arvostama ammattiliitto vuonna 2023, kun vertailtiin eri ammattiliittojen kokonaismielikuvia ja arvostusta. Parhaaksi vastaajat arvioivat Hammaslääkäriliiton myös johdon kyvykkyydessä. Yhteiskunnalliselta vastuunottokyvyltään Hammaslääkäriliitto oli vastaajien mielestä toiseksi paras. Tiedot selviävät Taloustutkimus Oy:n tutkimuksesta, jossa kysyttiin kansalaisten näkemyksiä ja mielikuvia 24 ammattiliitosta.
Suun terveydenhuoltoon tarvitaan riittävät resurssit ja kaikilla tulee olla tasa-arvoiset mahdollisuudet päästä hoitoon. Ennaltaehkäisevää hoitoa on tarpeen vahvistaa nykyisestä, korostaen myös yksilön vastuuta omahoitamisesta. Vaikutamme Hammaslääkäriliiton hallitusohjelmatavoitteissa suunterveyden ja toimivien suun terveydenhuollon palvelujen sekä hammaslääkärien työn ja työhyvinvoinnin puolesta. Kannatamme myös terveysperusteista verotusta suunterveydeksi.
Lapset omaksuvat kotoa positiivisen asenteen suunterveydestä huolehtimiseen. Pienenä opittu kantaa läpi elämän. Siksi jokaisen tulisi saada jo varhaislapsuudessa huoltajilta riittävät tiedot ja taidot huolehtia suunterveydestä, muistuttaa Hammaslääkäriliiton uusi Avaa suu -kampanja. Suunterveyspäivänä 20.3.2023 käynnistyvä kampanja edistää elinikäistä suunterveyttä.
Suun terveydenhuollon ja suunterveyden edistämisen resurssien pitää olla riittävät ja suun terveydenhuolto tulee integroida osaksi muuta terveydenhuoltoa.
Suun terveydenhuollon palvelujen resurssipula näkyy useilla hyvinvointialueilla. Terveyskeskusten työvoimatilanne on suun terveydenhuollossa monin paikoin vaikeutunut. Osalla alueista on pulaa sekä hammaslääkärivakansseista ja hakijoista että hammashoitajista ja suuhygienisteistä. Toisaalta alueiden välillä on isoja eroja. Samaan aikaan yksityishammaslääkärit voisivat monin paikoin hoitaa nykyistä enemmän potilaita. Tiedot selviävät juuri valmistuneesta hammaslääkärien työvoimaselvityksestä.
Suomalaisten julkiset suun terveydenhuollon palvelut siirtyvät vuoden 2023 alussa uusille hyvinvointialueille. Miten uudistus muuttaa asukkaiden suun terveydenhoitoa ja mikä säilyy ennallaan? Hammaslääkäriliitto kokosi yhteen sote-uudistuksen vaikutukset ihmisten suun terveydenhuollon palveluihin.
Jotta voidaan vastata kasvavaan erikoislääkärien ja erikoishammaslääkärien tarpeeseen, on riittämätön valtion koulutusrahoitus korjattava viipymättä tasolle, joka vastaa koulutuksen todellisia kustannuksia. Samalla on hyödynnettävä kaikki laadukkaat koulutustahot ja kasvatettava sekä alueellisia että tiettyjen erikoisalojen vetovoimatekijöitä. Erikoislääkärien ja erikoishammaslääkärien tarpeen arvioidaan kasvavan muun muassa väestön ikääntymisen ja lääketieteen kehityksen vuoksi. Osalla erikoisaloista osaajavajaus uhkaa muodostua kriittiseksi.
Hammaslääkäriliitto pitää THL:n uutta laaturekisteriä tärkeänä työkaluna, jonka avulla voidaan kehittää potilaiden suun terveydenhoidon laatua ja vaikuttavuutta. Suun sairaudet valittiin mukaan rekisteriin sairauksien kansanterveydellisen merkityksen perusteella. Suun ja hampaiden sairauksien hoidon laaturekisteri on osa terveydenhuollon laaturekisteriä, jota ylläpitää Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (THL).
Suun terveydenhuollon Kela-korvauksen kaksinkertaistaminen helpottaisi potilaiden hoitoon pääsyä. Se on nopea ja tehokas keino lyhentää korona-ajan pidentämiä hoitojonoja. Hammaslääkäriliitto toivoo, että hallitus vähintään kaksinkertaistaisi hammashoidon Kela-korvaukset väliaikaisesti jonojen purkamiseksi.
