Potilasta hoidetaan hammaslääkärin vastaanotolla
Uutinen

Sote-henkilöstön koulutuskorvausten leikkaus uhkaa lääkäri- ja hammaslääkärikoulutusta

Hammaslääkärien ja lääkärien sekä näihin ammatteihin opiskelevien järjestöjen (mm. SHOL ja NHLY) edustajat vetoavat yhdessä, että hallitus peruu sosiaali- ja terveydenhuollon henkilöstön koulutuskorvauksiin suunnitellut leikkaukset. Järjestöjen mukaan ehdotetut leikkaukset uhkaavat rajoittaa perus- ja erikoistumiskoulutuksen järjestämistä palvelujärjestelmässä. Samaan aikaan koulutettavien määrä on kasvanut ja hyvinvointialueet kamppailevat jo valmiiksi isojen talouspaineiden kanssa.

Sosiaali- ja terveysministeriön (STM) erillisrahoituksella korvataan julkiselle palvelujärjestelmälle lääkäri- ja hammaslääkärikoulutuksesta sekä näiden alojen erikoistumiskoulutuksesta syntyviä kustannuksia (momentti 33.60.33). 

Vuodelle 2026 hallitus esittää tähän koulutuskorvauksiin kohdennettuun määrärahaan 17 prosentin leikkausta. Leikkausten vaikutukset ulottuisivat niin perustutkinto- kuin erikoistumiskoulutukseen. Vuoden 2025 talousarviossa määrärahan kokonaisuus on 108 miljoonaa euroa, josta valtaosa kohdentuu juuri lääkärien ja hammaslääkärien koulutukseen.

Kliininen opetus on riippuvainen palvelujärjestelmän resursseista

Lääkäreistä yli 80 prosenttia ja hammaslääkäreistä lähes 20 prosenttia erikoistuu. Erikoistumiskoulutus toteutetaan yliopistojen ohjauksessa terveydenhuollon toimintayksiköissä, joten koulutuskorvaukset ovat keskeinen osa koulutuksen rahoitusta.

Perustutkintovaiheen kolmannesta opiskeluvuodesta lähtien tapahtuva harjoittelu yliopistollisissa ja muissa sairaaloissa, terveyskeskuksissa ja opetusklinikoilla edellyttää riittäviä harjoittelupaikkoja ja ohjaajia. 

Riittämätön harjoittelu heikentää valmistuvien ammattilaisten osaamista, mikä voi vaikuttaa palvelujärjestelmän tuottavuuteen, työhyvinvointiin ja viime kädessä potilasturvallisuuteen

Hyvinvointialueet kamppailevat parhaillaan isoissa säästöpaineissa, joiden vaikutukset näkyvät jo nyt myös opetusklinikoissa ja yliopistollisissa sairaaloissa. 

Koska koulutus kuuluu alueiden lakisääteisiin velvoitteisiin, koulutuskorvausten leikkaaminen vähentäisi hyvinvointialueiden mahdollisuutta kohdentaa valmiiksi niukkaa yleiskatteellista valtionrahoitusta potilaiden hoitoon.

Rahoitus ei ole seurannut koulutustarpeita

Erikoislääkärien ja erikoishammaslääkärien tarve kasvaa väestön palvelutarpeen lisääntyessä ja kokeneiden ammattilaisten eläköityessä. Samaan aikaan koulutuskorvaus koulutettavaa kohden on laskenut kuluvan vuosituhannen aikana, kun lääkäri- ja hammaslääkärikoulutuksen sisäänottoa on kasvatettu ilman vastaavaa lisäystä rahoitukseen.

Järjestöjen mukaan vain laadukkaalla, merkittävältä osin palvelujärjestelmässä tapahtuvalla lääkärien ja hammaslääkärien perus- ja erikoistumiskoulutuksella taataan jatkossakin suomalaisen terveydenhuollon laadukas, potilasturvallinen ja kustannusvaikuttava toiminta. Siksi vuodelle 2026 esitetyt leikkaukset tulee perua.

Tutustu lääkäri- ja hammaslääkärijärjestöjen kannanottoon: Leikkaukset sosiaali- ja terveydenhuollon henkilöstön koulutuskorvauksiin tulee perua