Aikuisten hammashoitoa ei voi siirtää vain yksilön vastuulle – ehdotus vaarantaa terveyden ja kasvattaa kustannuksia
Kansanedustaja Markus Lohen eilinen kommentti Helsingin Sanomissa aikuisten suun terveydenhuollon siirtämisestä pois julkiselta sektorilta on Hammaslääkäriliiton mukaan todella lyhytnäköinen, harkitsematon ja riskialtis. Se vain heikentäisi väestön terveyttä, lisäisi eriarvoisuutta ja kasvattaisi julkisia menoja. Jokainen hoitamaton suun sairaus lisää myöhempiä kustannuksia.
– Nyt ja tulevaisuudessa jokaisella on ikään katsomatta lakisääteinen oikeus julkisiin suun terveydenhuollon palveluihin. Edellytämme, että jokainen pääsee hoitoon oikea-aikaisesti. Kestävä rahoitus sekä osaava ja hyvinvoiva henkilöstö takaavat laadukkaat suun terveydenhuollon palvelut, painottaa Hammaslääkäriliiton toiminnanjohtaja Henna Virtomaa.
Jos ennaltaehkäisevä ja oikea-aikainen suun terveydenhuolto heikkenee, kustannukset siirtyvät raskaampaan erikoissairaanhoitoon – ja lopulta koko terveydenhuoltojärjestelmän maksettavaksi. Hoitamattomat suun sairaudet lisäävät riskiä esimerkiksi sydän- ja verisuonisairauksiin, aivoinfarktiin, diabeteksen hoitotasapainon heikkenemiseen sekä vakaviin infektioihin.
– Suun terveydenhuollon palvelujen tuottamiseen tarvitaan sekä julkisen että yksityisen sektorin työpanos. Kansalaiselle tärkeintä on saada hoitoa. Korvausjärjestelmiä on kehitettävä niin, että ne tukevat omahoitoa, hoitoon hakeutumista ja hyödyntävät koko palvelujärjestelmän kapasiteetin. Resurssien tehokas käyttö on vastuullista talouspolitiikkaa, Virtomaa korostaa.
Hammaslääkäriliiton mukaan suun terveydenhuollon palvelujen on oltava koko väestön saatavilla ja tarvittavat palvelut on kyettävä yhteiskunnassa tuottamaan. Suun terveydenhuollon rahoituksesta ei voi leikata. Terveyspolitiikan tulee nojata tutkittuun tietoon, ei lyhytnäköisiin säästöihin.
Eriarvoisuus kasvaisi nopeasti
Julkisen hammashoidon poistaminen aikuisilta tarkoittaisi käytännössä sitä, että hoitoon pääsy riippuisi yhä enemmän ihmisen maksukyvystä. Tämä on vastoin suomalaisen terveydenhuollon keskeisiä periaatteita.
– Kokemus ja tutkimus osoittavat, että kun palvelujen asiakasmaksut nousevat tai saatavuus heikkenee, osa ihmisistä lykkää hoitoa tai jää kokonaan ilman. Suun sairauksissa tämä johtaa nopeasti tilanteeseen, jossa aluksi pienet, helposti hoidettavat vaivat kehittyvät vakaviksi ja kalliisti hoidettavaksi ongelmiksi, Virtomaa huomauttaa.
Suun terveydenhuollossa julkiset ja yksityiset palvelut ovat kokonaisuus
Suun terveydenhuollossa julkiset ja yksityiset palvelut muodostavat Suomessa toisiaan täydentävän kokonaisuuden.
– Ajatus siitä, että Kela-korvauksia kohdentamalla voitaisiin korvata julkisen palvelun rooli, ei ole realistinen. Kela-korvaukset kattavat vain pienen osan yksityishoidon kustannuksista, eivätkä takaa hoidon saavutettavuutta kaikille. Ilman merkittävää lisärahoitusta Kela-järjestelmä ei pystyisi turvaamaan koko väestölle yhdenvertaista hoitoa, Virtomaa sanoo.
Hammaslääkäriliitto on korostanut tuoreissa kannanotoissaan, että suun terveydenhuollossa säästöt syntyvät ennaltaehkäisystä ja oikea-aikaisesta hoidosta – ei palvelujen karsimisesta. Hoitamattomat suun sairaudet vain kasvattavat kustannuksia.
Kestävä rahoitus, toimiva palvelujärjestelmä, ennaltaehkäisy, osaava ja hyvinvoiva henkilöstö sekä hammaslääketieteen tutkimus muodostavat kokonaisuuden, joka turvaa suomalaisten suunterveyden, Hammaslääkäriliitto muistuttaa.
Suunterveyden merkitys on tunnistettava päätöksenteossa
Suomessa on viime vuosikymmeninä tehty pitkäjänteistä työtä sen eteen, että suunterveys on osa julkista terveydenhuoltoa. Tämä kehitys on parantanut väestön terveyttä ja kaventanut terveyseroja.
Tästä linjasta ei tule nyt perääntyä. Hammaslääkäriliitto katsoo, että:
- aikuisten suun terveydenhuollon tulee säilyä osana julkista terveydenhuoltoa
- palvelujen saatavuutta on parannettava, ei heikennettävä
- päätöksenteon on perustuttava tutkittuun tietoon terveysvaikutuksista ja pitkän aikavälin kustannuksista
Suun terveydenhuollon leikkaaminen ei ole kestävä ratkaisu sosiaali- ja terveydenhuollon haasteisiin. Se on riski, johon Suomella ei ole varaa.
Lisätietoja: toiminnanjohtaja Henna Virtomaa, Hammaslääkäriliitto, p. 09 6220 2535 (puhelu kääntyy matkapuhelimeen), @email
