Jatkokoulutus

Hammaslääkäri voi jatkokouluttautua suorittamalla hammaslääketieteen tohtorin tutkinnon (tieteellinen jatkokoulutus) ja erikoishammaslääkärikoulutuksen (ammatillinen jatkokoulutus). Jatkokoulutuksesta vastaavat yliopistot. Erikoistumiskoulutuksen valtakunnallisesti ohjauksesta vastaa sosiaali- ja terveysministeriö.

Tieteellinen jatkokoulutus

Tieteellisen jatkokoulutuksen voi aloittaa jo peruskoulutuksen aikana. Hammaslääketieteen tohtorin tutkintoon kouluttaudutaan esimerkiksi tutkijakouluissa tai tohtoriohjelmissa.

Ammatillinen jatkokoulutus

Erikoishammaslääkärikoulutusta suorittamaan voidaan ottaa henkilö, joka on saanut Suomessa oikeuden tai luvan harjoittaa hammaslääkärin ammattia laillistettuna ammattihenkilönä ja joka on työskennellyt päätoimisesti hammaslääkärin kliinisissä tehtävissä vähintään kaksi vuotta.

Koulutusohjelmia ovat:

  • hampaiston oikomishoito
  • suu- ja leukakirurgia
  • kliininen hammashoito; painotusaloina kariologia ja endodontia, lasten hammashoito, parodontologia, ja protetiikka ja purentafysiologia
  • hammaslääketieteellinen diagnostiikka; suuntautumisvaihtoehtoina suuradiologia, suupatologia, ja suun mikrobiologia
  • terveydenhuolto

Erikoishammaslääkärin koulutusohjelman pituus täysipäiväisenä on kolme vuotta tai kuusi vuotta (suu- ja leukakirurgia).

Koulutusajasta vähintään puolet tulee suorittaa yliopistollisen sairaalan ulkopuolella ja tästä ajasta vähintään 9 kuukautta terveyskeskuksessa. Tämä ei terveyskeskuksessa suoritettavaa koulutusaikaa lukuunottamatta koske hammaslääketieteellisen diagnostiikan eikä suu- ja leukakirurgian koulutusohjelmia.

Erikoislääkäri- ja erikoishammaslääkärikoulutuksen kehittämiseksi on laadittu toimenpideohjelma

Erikoistumiskoulutuksen valtakunnallisesta koordinaatiosta ja strategisesta ohjauksesta vastaa sosiaali- ja terveysministeriön (STM) alainen koordinaatiojaosto, jossa on edustettuna kaikki keskeiset erikoistumiskoulutuksen sidosryhmät.  

Koordinaatiojaosto on valmistellut Erikoislääkäri- ja erikoishammaslääkärikoulutuksen toimenpideohjelman vuosille 2017–2019. Toimenpideohjelmassa on sovittu koulutuksen kehittämisen suuntaviivoista ja aikataulusta. Tavoitteena on laadukas erikoistumiskoulutus, joka vastaa tämän päivän ja tulevaisuuden haasteisiin, ottaa huomioon väestön, kouluttajien ja kouluttautujien tarpeet sekä tukee palvelujärjestelmän kehittämistä. Linkki STM:n Erikoislääkäri- ja erikoishammaslääkärikoulutus-sivustolle löytyy sivun oikeasta reunasta. STM:n sivustolta löytyy muun muassa edellä mainittu toimenpideohjelma, selvitys erikoislääkäri- ja erikoishammaslääkäritarpeesta vuoteen 2030 sekä tietoa palvelujärjestelmälle maksettavista koulutuskorvauksista.

Erikoistumiskoulutuksen uudistukset vuonna 2019

Erikoishammaslääkäri- ja erikoislääkärikoulutukseen on tulossa useita uudistuksia vuonna 2019. Yliopistojen yhdessä valmistelema haku- ja valintamenettely on hyväksytty kaikissa yliopistoissa syksyllä 2018, ja se tulee voimaan vuoden 2019 alusta. Siihen liittyen parhaillaan työstetään uutta erikoishammaslääkäri- ja erikoislääkäritarvearviota.

Myös erikoistumiskoulutusta säätelevään STM:n asetukseen ehdotetaan muutoksia. Lisäksi erikoistumiskuulustelut muuttuvat sähköisiksi vuoden 2019 huhti-toukokuun kuulustelusta alkaen.

Yliopistoihin yhteinen haku- ja valintamenettely

Yhtenevän, avoimen ja tasapuolisen haku- ja valintamenettelyn luominen on yksi STM:n alaisen erikoistumiskoulutuksen koordinaatiojaoston ehdottamia toimenpiteitä erikoistumiskoulutuksen kehittämiseksi ja se on vahvasti sidoksissa arvioon eri erikoisaloille tarvittavista koulutusmääristä. Tarkoituksena on, että valinta tehdään jatkossa yhteistyössä yliopiston ja palvelujärjestelmän kesken. Ilmoittautumiseen perustuva haku opinto-oikeuden saamiseksi päättyy vuoden 2018 lopussa. Osa erikoisaloista pilotoi uutta haku- ja valintamenettelyä keväällä, ja syksystä 2019 alkaen kaikki erikoisalat siirtyvät uuteen menettelyyn. Tällöin myös STM:n teettämä uusi tarvearvio erikoishammaslääkäri- ja erikoislääkärimääristä on käytettävissä. Erikoistumispaikkoja on jatkossa tarkoitus tulla hakuun tarvearvion mukaisesti. Vuonna 2016 julkaistun tarvearvion mukaan erikoishammaslääkärikoulutusta tulisi lisätä lähes kaikilla aloilla.

Tarkemmat tiedot haku- ja valintamenettelystä löytyvät koulutusyksiköiden omilta verkkosivuilta.

Joustavammat säädökset

STM:n asetus erikoistumiskoulutuksesta oli lausuntokierroksella loppuvuodesta 2018. Esityksen mukaan uudessa asetuksessa säädettäisiin erikoisalojen koulutuksen vähimmäispituudesta, joka mahdollistaisi koulutuksen arvioinnin osaamisperustaisesti nykyisen koulutuksen tarkan ajallisen pituuden määrittämisen sijaan. Yliopistot voisivat myös ottaa erikoisalakohtaisen kuulustelun sijaan käyttöön muita osaamisen arvioinnin menetelmiä. Erikoishammaslääkärikoulutuksesta vähintään yhdeksän kuukautta tulisi nykyiseen tapaan suorittaa terveyskeskuksessa. Lisäksi käytännön koulutuksen tulisi erikoisalalle soveltuvin osin sisältää sekä erikoissairaanhoidon että vaativan erikoissairaanhoidon palvelua yliopiston määrittelemällä tavalla. Hammaslääkäriliiton lausunto asetusmuutoksista löytyy sivustolta kohdasta Kannanotot ja lausunnot.

Kuulustelut sähköisesti

Huhtikuusta 2019 alkaen erikoistumiskuulustelut järjestetään sähköisinä tentteinä. Eri erikoisalojen kuulustelut jakautuvat eri päiville, ja kuulusteluaika lyhenee 6 tunnista noin 3 tuntiin.

Lisätietoja tieteellisestä ja ammatillisesta jatkokoulutuksesta sekä niiden vaatimuksista löydät koulutusyksiköiden omilta verkkosivuilta.

Hammaslääkäriliiton toimistossa jatkokoulutusasioissa sinua auttaa Nora Savanheimo nora.savanheimo@hammaslaakariliitto.fi.

1
Erikoishammaslääkäreistä pulaa, väestöä jää vaille hoitoa

Erikoishammaslääkäripalveluita tarvitaan nykyistä enemmän. Osa väestöstä jää tällä hetkellä ilman tarvitsemaansa hoitoa. Palvelut ovat lisäksi jakautuneet epätasaisesti eri puolille maata. Alueelliset erot ovat suuret – parhaiten hoitoon pääsee isoissa kaupungeissa. 

Erikoishammaslääkäripalveluja tarjoavat sairaanhoitopiirit, terveyskeskukset sekä yksityiset erikoishammaslääkärit. Kunnat voivat järjestää palvelut itse tai hankkia ne ostopalveluna yksityiseltä. 

Tulevaisuudessa erikoishammaslääkäripalvelujen kysyntä kasvaa, kun väestö ikääntyy ja yhä useammalla on omat hampaat. Vaativaa hoidon tarvetta on erityisesti hampaiden kiinnityskudossairauksien hoidossa ja purennan kuntoutuksessa. 

Ratkaisu kasvavaan hoidontarpeeseen olisi kehittää nykyisiä palveluita ja samalla lisätä erikoishammaslääkärien koulutusta. 

Custom addthis block