Laadukas koulutus vaikuttaa

Ammatillisen osaamisen suunnitelmallisen kehittämisen lähtökohdan muodostavat yksilölliset osaamistarpeet. Osaamistarpeiden kartoituksen perusteella on selvitettävissä, miten niihin voidaan vastata. Tavoiteltava osaaminen määrittelee sekä koulutuksen sisältöä, että käytettäviä menetelmiä. Ne tulee valita niin, että oppiminen kytkeytyy mahdollisimman kiinteästi työelämään, jolloin tulokset ovat helpommin siirrettävissä sinne. Tulevaisuudessa huomio tulee kiinnittää osaavaan työyhteisöön ja samalla tulee muuttaa toimintakulttuuria osaamista arvostavaan ja yhteistä päämäärää tavoittelevaan kollegiaaliseen suuntaan (Kangasniemi ym. 2018).

Osaamisen kartoittamisen työkalujen kehittäminen on tärkeää, ja osaamista tulee arvioida työn kautta, jolloin oppimistarpeet tulevat esiin työtä tehdessä (DentCPD 2013). Keskeistä on sitoutuminen oman toiminnan jatkuvaan ja monipuoliseen arviointiin, uuden oppimiseen ja opitun soveltamiseen omaan työhön (Patja ym. 2009).

Lääketieteen täydennyskoulutuksessa voidaan oppimistavoitteiden määrittelyn sijaan pohtia, mitä osallistujan pitäisi opitun seurauksena pystyä tekemään toisin, ja miten toiminnan työssä pitäisi muuttua. Vaikka täydennyskoulutuksen vaikuttavuuden arviointi on vaikeaa, siihen tulee pyrkiä (Litmanen ja Patja 2011).

Täydennyskoulutuksen järjestäjän, kouluttajan ja koulutukseen osallistujan näkökulmasta koulutus on vaikuttavaa silloin, kun se onnistuu täyttämään sille asetetut tavoitteet ja tehtävät. Koulutuksen laadun arvioinnin tulisi olla koulutuksen järjestäjille itsestään selvä prosessi. Jo koulutuksen suunnittelun yhteydessä kannattaa päättää, miten koulutuksen ja oppimisen arviointi toteutetaan, esimerkiksi millaista tietoa kerätään ja kuinka. Mittareina voidaan käyttää osallistujien määrää, tyytyväisyyttä, oppimistuloksia, muutoksia käytännön toiminnassa ja hoitokäytännöissä ja edelleen väestön terveydentilassa. 

Kouluttaja voi kerätä osallistujilta palautetta koulutuksen sisällöstä ja toteutuksesta myös koulutustapahtuman aikana. Tähän tarkoitukseen on olemassa mm. erilaisia sähköisiä mobiilisovelluksia (esim. Mentimeter.com). Sekä kouluttajan että koulutuksen järjestäjän tulee kerätä osallistujapalaute, arvioida palaute ja tehdä sen perusteella tarpeellisiksi katsomansa muutokset. Osallistujapalaute on suositeltavaa kytkeä osallistujatodistuksen saamiseen (Tenhula 2007).

Oppimisen tutkimisen kautta oppimisen prosesseja on opittu ymmärtämään aiempaa paremmin ja tämä mahdollistaa oppimista parantavien opetusmenetelmien käytön. Esimerkiksi koulutuksen jakaminen useaan jaksoon on lääkäreillä lisännyt koulutuksen tehoa verrattuna yhdellä kerralla toteutettuun opetukseen. Myös opitun tiedon testaaminen tehostaa oppimista (Hetemäki ja Merenmies 2019).

Lähteet:

DentCPD. Dental Continuing Professional Development (CPD) Reference Manual. European Journal of Dental Education 2013, 17: Supplement 1 (Special Issue).

Hetemäki I, Merenmies J. Lääketiede kehittyy – niin tulisi jatkokoulutuksenkin. Duodecim 2019; 135: 1431-3.

Kangasniemi M, Hipp K, Häggman-Laitila A ym. Optimoitu sote-ammattilaisten koulutus- ja osaamisuudistus, Valtioneuvoston selvitys- ja tutkimustoiminnan julkaisusarja 39/2018. http://julkaisut.valtioneuvosto.fi/bitstream/handle/10024/160883/39-201…

Litmanen T, Patja K. Täydennyskoulutus vaikuttavammaksi. Suomen Lääkärilehti 2011; 1–2: 66-7.

Patja K, Litmanen T, Helin-Salmivaara A, Pasternack A. Lääkärin ammatillisen osaamisen laajentaminen Duodecim 2009; 125: 2365–72.  https://www.duodecimlehti.fi/xmedia/duo/duo98403.pdf

Tenhula T. Valtakunnallisesti vaikuttavaa koulutusta. Selvitys valtakunnallisen Tievie-virtuaaliyliopistohankkeen vaikuttavuudesta. Suomen virtuaaliyliopiston julkaisuja 2, 2007.