Kohti yhtenäisiä eurooppalaisia käytäntöjä

Työvoiman liikkuvuutta Euroopan Unionin alueella säätelee direktiivi ammattipätevyyden tunnustamisesta. Direktiivin mukaan jäsenvaltioiden on omien menettelyjensä mukaisesti jatkuvaan ammatilliseen kehittymiseen kannustamalla varmistettava, että ammattihenkilöt voivat ajanmukaistaa tietojaan, taitojaan ja pätevyyttään voidakseen harjoittaa ammattiaan turvallisesti ja tehokkaasti ja seurata ammatillista kehitystä. Säädös velvoittaa jäsenvaltiot tiedottamaan jatkuvan ammatillisen kehittymisen toimista komissiolle sekä vaihtamaan tietoja ja hyviä käytäntöjä jatkuvan ammatillisen kehittymisen optimoimiseksi jäsenvaltioissa (EUR-Lex 2013).

Työvoiman vapaa liikkuvuus EU-alueella edellyttää hammaslääkärien ammatillisen osaamisen suunnitelmalliselle kehittämiselle asetettavien vaatimusten yhtenäistämistä.  EU:n piirissä lähdetään siitä, että hammaslääkärien täydennyskoulutuksen on oltava yhteismitallista ja noudatettava samoja laatukriteerejä, jotta kansalaisten oikeus hyvään ja turvalliseen hoitoon toteutuu. Tällöin hammaslääkärin missä tahansa EU:n jäsenmaassa hankkima täydennyskoulutus tulee voida lukea hyväksi koko unionin alueella.

Monissa Euroopan maissa hammaslääkärien täydennyskoulutusta koskevat käytännöt ovat huomattavasti velvoittavampia kuin Suomessa (STM 2018). Todennäköisesti ajan myötä myös meillä mukaudutaan vastaaviin käytäntöihin.

EU:n osittain rahoittamassa DentCPD-projektissa (www.dentcpd.org) on määritelty hammaslääkärien täydennyskoulutustarpeita sekä kirjattu täydennyskoulutusta koskevaa yhteistä eurooppalaista ohjeistusta koulutuksen tuottajia ja toteuttajia varten (Bailey ym. 2013, Suomalainen ym. 2013). Hammaslääkärin on tärkeä tietää tästä suunnitelmallisuutta korostavasta ohjeistuksesta. Suomeen sovellettuna DentCPD-työryhmän ohjeistus on seuraava (Barnes ym. 2013, Bullock ym. 2013):

  • Jokaisella hammaslääkärillä on velvollisuus ja oikeus osallistua täydennyskoulutukseen.
  • Koulutuksen sisällön tulee olla riippumatonta ja sen laadun varmistettua.
  • Kouluttajien tulee olla ammatillisesti päteviä, riippumattomia, asianmukaisesti koulutettuja ja heillä tulee olla hyvät pedagogiset taidot.
  • Koulutustapahtumille tulee asettaa selkeät oppimistavoitteet ja toteutustavan tulee olla linjassa oppimistavoitteiden kanssa.
  • Täydennyskoulutukseen tulee liittyä oppimisen arviointia.
  • Osallistujilta tulee kerätä palaute koulutustapahtumista, palaute tulee arvioida ja arvioinnin tuloksia tulee käyttää koulutuksen kehittämiseksi.
  • Täydennyskoulutustapahtumat tulee kirjata niin, että ne ovat tarvittaessa jälkeenpäin todennettavissa.

Lähteet:

  • Bailey S, Bullock A, Cowpe J ym. Core continuing professional development (CPD) topics for the European dentist. European Journal of Dental Education 2013; 17: 23–28. doi: 10.1111/ eje.12047
  • Barnes E, Bullock AD, Bailey SE, Cowpe JG, Karaharju-Suvanto T. A review of continuing professional development for dentists in Europe. European Journal of Dental Education 2013; 17: 5–17. doi: 10.1111/eje.12045
  • Bullock A, Bailey S, Cowpe J ym. Continuing professional development systems and requirements for graduate dentists in the EU: survey results from the DentCPD project. European Journal of Dental Education 2013; 17: 18–22. doi: 10.1111/ eje.12046
  • EUR-Lex. Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 2005/36/EY ammattipätevyyden tunnustamisesta (päivitetty 28.12.2013). https://eur-lex.europa.eu/legal-content/FI/TXT/?uri=celex:02005L0036-20140117
  • STM. Terveydenhuollon ammattihenkilöiden jatkuva ammatillinen kehittyminen ja täydennyskoulutus EU- ja EFTA-maissa. STM:n raportteja ja muistioita 4/2018: http://julkaisut.valtioneuvosto.fi/handle/10024/160531
  • Suomalainen K, Karaharju-Suvanto T, Bailey S ym. Guidelines for the organisation of continuing professional development activities for the European dentist. European Journal of Dental Education 2013; 17: 29–37. doi: 10.1111/eje.12021

Kuva: iStock

Custom addthis block

Jaa Facebookissa Twiittaa Kerro kaverille