Hammaslääkärien ja erikoishammaslääkärien lukumääräennusteet
Hammaslääkärien lukumääräennuste
Hammaslääkäriliitto on päivittänyt hammaslääkärien lukumääräennustetta 1980-luvun lopulta asti. Ennuste luo projektion tulevaisuuteen nykyhetken parametrien pohjalta.
Lukumääräennusteen perustana on tällä hetkellä seuraavat oletukset:
- Suomen yliopistojen hammaslääkärikoulutuksen nykyinen sisäänottomäärä yhteensä (185)
- Nykytilanteeseen perustuva arvio siitä, kuinka moni aloittaneista suorittaa tutkinnon (88 %)
- Hammaslääkäriliiton jäsenrekisteriin perustuva arvio eläkepoistumasta (65 vuotta täyttävät)
- Ennuste pitää sisällään myös arvion Hammaslääkäriliittoon kuulumattomattomista (n. 5 % hammaslääkäreistä)
- Lisäksi lukumääräennusteessa oletetaan, että ulkomailla tutkinnon suorittaneiden tuoma pysyväisluonteinen lisäys Suomen hammaslääkärityövoimaan on 20 hammaslääkäriä vuosittain
Henkilö siirretään ennusteessa automaattisesti pois työvoimasta 65-vuotiaana. Todellisuudessa joitakin pääasiassa yksityishammaslääkäreitä työskentelee vielä useitakin vuosia tämän jälkeen. Toisaalta moni jää eläkkeelle jo aiemmin.
Erikoishammaslääkärien lukumääräennuste
Erikoishammaslääkärien lukumääräennuste (pdf) perustuu erikoisalakohtaisesti / painotusaloittain laskettuun keskimääräiseen valmistumismäärään vuosilta 2010–2014. Mallin ikäjakaumatiedot on saatu Hammaslääkäriliiton jäsenrekisteristä. Ennustemallissa 65 vuotta on oletettu eläköitymisikä eli henkilö poistuu tuolloin mallin mukaan työvoimasta. Lääkäriliitto käyttää samaa ikäjaottelua omissa erikoislääkäriennusteissaan. Lukumäärissä ovat mukana vain liiton jäsenet (erikoishammaslääkärien järjestäytymisaste on noin 95 %).
Ennakoinnissa pitää huomioida Suomessa valmistuvien hammaslääkärien lisäksi ulkomailla tutkinnon suorittaneet hammaslääkärit, joiden laillistusmäärät vaihtelevat vuosittain. Esimerkiksi vuonna 2013 Valvira laillisti peräti 127 ulkomailla tutkinnon suorittanutta, mutta vuonna 2019 heitä laillistettiin vain 22.
Valviran laillistamista ulkomailla tutkinnon suorittaneista suurin osa on ollut jonkin muun maan kansalaisia kuin Suomen. Jos henkilö on kotoisin muualta, on se lisännyt todennäköisyyttä sille, että työskentely Suomessa jää väliaikaiseksi. Jatkossa tilanne voi muuttua, koska ulkomailla hammaslääketiedettä opiskelevien suomalaisten määrä on kasvanut merkittävästi. Lukuvuonna 2018/2019 Kela myönsi opintotukea yhteensä 128:lle ulkomailla hammaslääkäriksi opiskelevalle. On perusteltua olettaa, että suurin osa tästä ryhmästä palaa valmistuttuaan Suomeen.