Sote-uudistus ja hyvinvointialueet
Eduskunta hyväksyi sosiaali- ja terveyspalveluiden uudistusta koskevat lait kesäkuussa 2021. Uudistuksen päätavoitteina on muun muassa varmistaa riittävät ja yhdenvertaiset sote-palvelut kaikille suomalaisille, hillitä kustannusten kasvua sekä kaventaa hyvinvointi- ja terveyseroja.
Sosiaali- ja terveydenhuollon sekä pelastustoimen järjestämisvastuu siirtyy kunnilta ja kuntayhtymiltä 21 hyvinvointialueelle sekä Helsingille ja HUS-yhtymälle (HUS) 1.1.2023 lähtien.
Alueilla tehdään jatkossa päätökset sosiaali- ja terveystoimen sekä pelastustoimen järjestämisestä. Palvelunjärjestäjinä alueet vastaa siitä, että alueen väestö saa tarvitsemiansa palveluja oikeaan aikaan oikeassa paikassa, laadukkaasti ja turvallisesti.
Hyvinvointialueet voivat tuottaa järjestämisvastuulleen kuuluvat sosiaali- ja terveyspalvelut itse tai hankkia niitä yksityisiltä palveluntuottajilta. Esimerkiksi nämä julkisesti rahoitetut sote-palvelut siirtyvät hyvinvointialueille:
- suun terveydenhuolto (perus- ja erikoistason palvelut)
- avoterveydenhuollon palvelut, kuten terveyskeskuksen vastaanottopalvelut
- sairaalapalvelut
- sosiaalihuollon palvelut
- mielenterveys- ja päihdepalvelut
- lastensuojelu
- vammaispalvelut
- ikäihmisten asumispalvelut ja kotihoito
Hyvinvointialueet voivat jatkossa päättää muun muassa siitä, mitä suun terveydenhuollon palveluita sekä muita sote-palveluita ne tuottavat itse ja mikä osa palveluista hankitaan yksityiseltä tai kolmannelta sektorilta. Lain mukaan hyvinvointialueen pitää myös itse tuottaa osa sote-palveluista.
Yksityinen sektori voi jatkossa tuottaa palveluita kuten tähänkin asti ja lisäksi yritykset voivat tehdä sopimuksia palvelujen tuottamisesta hyvinvointialueen kanssa samaan tapaan kuin aiemmin kuntien kanssa.
Sote-uudistus on historiallisen suuri muutos, jonka tarkoituksena on uudistaa sosiaali‐ ja terveyspalvelujen järjestämismalli. Uudistus tulee vaikuttamaan monin tavoin myös suun terveydenhuollon kokonaisuuteen, esimerkiksi palvelujen tuottamiseen, hammaslääkärien työhön ja väestön mahdollisuuksiin saada suun terveydenhuollon palveluja.
Lisätietoa Sote-uudistuksesta soteuudistus.fi-sivustolta
Sote-uudistus ja henkilöstö
Sote-uudistuksen myötä kuntien/kuntayhtymien palveluksessa olevien hammaslääkärien sekä muun sosiaali- ja terveydenhuollon henkilöstön työnantaja vaihtuu. Jatkossa työantajana toimii Kunta- ja hyvinvointialuetyönantajat (entinen Kuntatyönantajat). Liikkeenluovutuksessa henkilöstö siirtyy vanhoina työntekijöinä uusien hyvinvointialueiden palvelukseen 1.1.2023 lähtien.
Terveyskeskuksissa ja sairaaloissa työskentelevien hammaslääkärien työsuhteen ehdot määräytyvät tällä hetkellä Kunnallisen lääkärisopimuksen mukaan, joka on voimassa 28.2.2022 asti. Talvella ja keväällä 2022 neuvotellaan viimeinen Kunnallinen lääkärisopimus, joka on voimassa siirtymävaiheen ajan. Sen jälkeen aloitetaan neuvottelut uudesta Hyvinvointialueiden lääkärisopimuksesta.
Aluevaltuustot ylin päättävä elin
Jokaiselle hyvinvointialueelle valitaan aluevaltuusto, joka päättää esim.
- alueen hyvinvointistrategian
- minkälaisia palveluita hyvinvointialueella järjestetään
- miten palveluja tuotetaan
- millaista henkilöstöpolitiikkaa alueella harjoitetaan
Hyvinvointialueiden rahoitus tulee pääosin valtiolta sekä asiakasmaksuista. Alueiden valtiolta saama rahamäärä perustuu pääosin väestön palvelujen tarpeeseen.
Ensimmäiset aluevaalit tammikuussa 2022
Ensimmäiset aluevaalit järjestetään 23.1.2022. Uudet aluevaltuustot aloittavat työnsä 1.3.2022. Aluevaltuuston toimikausi on neljä vuotta. Äänioikeutettuja ovat hyvinvointialueen asukkaat. Jatkossa aluevaalit toimitetaan yhtä aikaa kuntavaalien kanssa. Koska Helsingin kaupunki ei ole hyvinvointialue, siellä ei järjestetä aluevaaleja. Valtuuston lisäksi alueille voidaan perustaa lautakuntia ja muita elimiä hyvinvointialueen päätöksen mukaisesti. Pakollisia ovat vanhus-, vammais- ja nuorisoneuvostot.
Kunnilla säilyy vastuuta terveyden edistämistä
Kuntien vastuulle jää jatkossakin paljon asukkaiden hyvinvointiin vaikuttavia palveluita, joista monet liittyvät myös väestön suun terveyden ja terveyden edistämiseen. Kunnat vastaavat esimerkiksi:
- varhaiskasvatuksesta
- koulutuksesta
- ravitsemispalveluista
- liikuntapalveluista
Lisäksi hyvinvointialueiden ja kuntien on jatkossa käytävä säännöllisesti neuvotteluja, jotta palvelut toteutuvat asukkaiden kannalta mahdollisimman saumattomasti.
Kaikilla on oikeus terveeseen suuhun. Suu- ja hammassairauksien ehkäisyyn, hoitamiseen ja toimiviin hoitojärjestelyihin tulee panostaa aiempaa enemmän. Suun terveydenhuollon rakenteet on uudistettava toimiviksi ja palvelujen riittävästä resursoinnista on pidettävä huolta, kun sote-järjestelmää uudistetaan.
Hammaslääkäriliitto tekee aktiivista vaikuttamistyötä tuoden sote-uudistuksen valmisteluun ja toteutukseen hammaslääkärien ja suun terveydenhuollon näkökulman.
Liitto korostaa, että suun terveydenhuollon palvelut on kytkettävä entistä tiiviimmin osaksi muita sosiaali- ja terveydenhuollon palveluita. Painotamme myös julkisen ja yksityisen sektorin täysimääräistä hyödyntämistä suun terveydenhuollon palveluissa. Uuden mallin tulee mahdollistaa myös pienien yksityisvastaanottojen osallistuminen palvelujen tuotantoon.
Suunterveyden ja kokonaisterveyden näkökulmasta on tärkeää pitää koko väestö säännöllisen suun terveydenhoidon piirissä sekä hillitä terveyserojen kasvua.
Kaikenikäisillä tulee olla yhdenvertainen oikeus terveeseen suuhun varallisuuteen, elämäntilanteeseen tai asuinpaikkaan katsomatta.
Liitto tukee jäseniä muutoksessa
Toteutuessaan sote-uudistus merkitsee monia muutoksia tavalla tai toisella lähes kaikkien hammaslääkärien työhön.
Liitto tukee jäseniä muutoksessa tuottamalla ajantasaista tietoa uudistuksen vaikutuksista suun terveydenhuoltoon ja hammaslääkärien työhön sekä tarjoamalla jäsenneuvontaa ja -koulutusta.