1980-luku

Lakkoilua ja hammashoitokampanjoita

Hammaslääkäriliitto oli tiiviisti mukana asian valmistelussa, sillä ratkaisu oli jäsenille tärkeä. Tavoitteekseen liitto otti koko aikuisväestön hammashuollon saamisen sairausvakuutuksen piiriin viimeistään 90-luvun alkupuolella.  

Vuoden 1986 alusta saatiin ensin 1961 syntyneiden ja sitä nuorempien hammashoito sairausvakuutuksen piiriin. Lakiuudistuksen jälkeen Kela korvasi potilaalle yksityishammaslääkärin hoidosta 60 % Kelan määrittämän taksan mukaan. Hammaslääkärien perimät palkkiot olivat keskimäärin jonkin verran tätä korkeammat.

Vuosikymmenen lopulla mukaan otettiin vielä uusia ikäluokkia – nyt kaikki 1956 syntyneet ja sitä nuoremmat.

Suun erikoissairaanhoito vakiintui keskussairaaloissa, kun suusairauksien poliklinikoista tuli itsenäisiä yksikköjä vuosikymmenen lopulla.

Edellisellä vuosikymmenellä aloitettua erikoishammaslääkärikoulutusta kehitettiin. Nyt saatiin erikoistuville jatkokoulutusvirkoja yliopistoihin. Erikoishammaslääkärin tutkinnosta annettiin oma asetus 1984.

Akavalaisten rinnalla lakossa

Korkeakoulutettujen akavalaisten tyytymättömyys kasvoi 80-luvun alussa, kun palkat alkoivat jäädä yhä enemmän jälkeen muista solidaarisen palkkapolitiikan seurauksena. Lopulta terveydenhoitoalan akavalaiset olivat valmiita lakkoon keväällä 1984.

Terveyskeskushammaslääkärien lakko kesti 5.4.–3.5.84. Liiton näkökulmasta työtaistelu  oli onnistunut, sillä palkkoja saatiin korjattua ja jäsenten tyytyväisyys liiton toimintaan kasvoi.

Hammaslääkäriliitosta tuli 80-luvulla entistä aktiivisempi ammattikunnan edunvalvoja. Lakon aikana liitossa huomattiin hyvin organisoidun aluetoiminnan merkitys.  Liitto alkoi perustaa omia paikallisosastoja ympäri maata. Ne toimivat paikallisten hammaslääkäriseurojen rinnalla.

Tietoiskuja väestölle

Liiton isot hammashoitokampanjat valistivat väestöä ientulehduksen oireista, suun sairauksista ja niiden hoidon tärkeydestä tv:ssä, lehtien palstoilla, julisteissa ja esitteissä.

Yleisöä puhuteltiin esimerkiksi teemoilla: ”Tunnista ajoissa ientulehdus”, ”Pidä suu puhtaana, säilytä hampaasi” ja ”Hampaat on luotu kestämään koko ihmisiän”.

Suunterveyden edistämisen ja valistuksen lisäksi kampanjoinnin tavoitteena oli saada ihmiset käymään säännöllisessä hoidossa.

Uusia kasvoja liitossa

Toiminnanjohtaja Teuvo Tuominen jäi eläkkeelle 1988, ja seuraajaksi valittiin Atilla Samaletdin. Vuoden kuluttua varatoiminnanjohtaja Kai Masalin siirtyi Suomen Hammashuolto Oy:hyn ja hänen tilalleen valittiin toimistohammaslääkäri Matti Pöyry.

Puheenjohtajina toimivat Leila Telivuo (1976–83), Atilla Samaletdin (1984–87) ja Kauko Virtanen (1988–93).

Lähteet:
Sotamaa M. Päättäjien palapelissä – Suomen Hammaslääkäriliitto vuosina 1975–1999.
Sotamaa M. (toim.) Hammashoidon perinne.
Jalkaporasta bioaikaan. Hammaslääketiedettä ja suun terveydenhuoltoa sotavuosilta 2000–luvulle. Aurora-ryhmä ja Julkaisuosakeyhtiö Elias.