1920-luku
Hammaslääkäriliitto syntyy nuoreen tasavaltaan
Ensimmäisissä säännöissä kiteytyivät liiton päämäärät, jotka elävät yhä 90 vuotta myöhemmin: Suomen Hammaslääkäriliiton – Finlands Tandläkarförbundin tarkoituksena on liittää yhteen maamme hammaslääkärit heidän yhteiskunnallisten ja taloudellisten etujensa parantamiseksi sekä arvokkaan hengen ja hyvän toveruuden ylläpitämiseksi hammaslääkärikunnan keskuudessa.
Jo ennen Hammaslääkäriliittoa oli hammaslääkäreille perustettu oma seura – Suomen Hammaslääkäriseura – vuonna 1892. Sen toiminta painottui alusta alkaen hammaslääketieteellisiin asioihin.
Jäsenmäärän kasvaessa, seuran selvitettäväksi tuli yhä enemmän kysymyksiä, joiden ei enää katsottu kuuluvan sen toimialaan. Näitä olivat monet käytännön hammaslääkärintoimeen liittyvät asiat, kuten kysymys spesialiteetin ja laajennetun reseptioikeuden myöntämisestä hammaslääkäreille, maan hammasteknikko-olojen järjestäminen sekä kaupunkien ja kuntien hammaslääkärinvirkojen perustaminen.
Tammisalosta 1. puheenjohtaja
Liiton ensimmäiseksi puheenjohtajaksi kollegat valitsivat Helsingin yliopiston proteesi- ja hampaanoikomisopin opettajan Eero Tammisalon, joka hoiti tehtävää vuosina 1924–26. Hän oli liiton toiminnan käynnistäjä ja organisaation alkuunpanija.
Jäsenhankinta aloitettiin heti painattamalla sääntöjä 500 kappaletta suomeksi ja ruotsiksi. Ne postitettiin liittymislomakkeen kera kaikille seuran jäsenille. Vuonna 1925 liiton jäsenmäärä oli 208 eli noin puolet ammattikunnasta. Jäsenistä 109 oli naisia.
Sairasapukassasta kieltolakiin
1920-luku oli liiton toiminnassa ammattikunnan sosiaalisen- ja taloudellisen hyvinvoinnin perustan rakentamisen aikaa.
Toisen puheenjohtajan Ossian Åkermanin (vuodet 1927–28) aloitteesta perustettiin hammasteknikkokoulu, Suomen Kouluhammaslääkäriyhdistys ja liiton Sairasapukassa. Hammaslääkärit saivat myös yhteishenkivakuutuksen. Perustamisvuosikymmenen viimeinen puheenjohtaja oli Viljo Seppälä (vuodet 1929–30).
1920-luvulla liittoa työllisti myös kieltolaki. Hallitus joutui määrittelemään, miten paljon hammaslääkärin praktiikassa kului alkoholia lääkinnällisiin tarkoituksiin kuukaudessa. Enempää kuin 3 500 grammaa spiritus fortista ja 1–2 litraa konjakkia, madeiraa tai sherryä ei mielellään saanut kuukaudessa kirjoittaa, jos ei halunnut joutua tekemisiin lääkintöhallituksen kanssa.
Lähteet:
Bäckström M. Suomen Hammaslääkäriliitto – Finlands Tandläkarförbund r.y. 1924–1974.
- Nuori sisällissodasta toipuva maa alkoi luoda perustaa modernille teollisuus-Suomelle.
- Väkiluku kasvoi 3,1 noin 3,4 miljoonaan.
- Suomen tasavallan ensimmäinen presidentti Kaarlo Juho Ståhlberg 1919–1925.
- Lauri Kristian Relander presidentiksi 1925.
- Oy Yleisradio Ab perustettiin 1926.
- Vuodesta 1927 terveydenhoitolaki lisäsi valtion ohjausta, mutta ei käytännössä toiminut.
- Eduskunta käsitteli sairausvakuutus-lakiesitystä, joka ei kuitenkaan vielä toteutunut.
- Kieltolaki voimassa koko vuosikymmenen (1919–32).
- Akseli Gallen-Kallela maalasi Kalevala-freskon Kansallismuseoon 1928.