Elinvoimainen, monimuotoinen ja tasaveroinen yksityissektori
Suun terveydenhuollossa yksityisillä palveluilla on keskeinen rooli. Suurin osa yksityisestä hammashoidosta on perusterveydenhuollon palveluja. Aikuisten palveluista noin puolet tuotetaan terveyskeskuksissa ja puolet yksityissektorilla.
Yksityissektorilla on pitkä historia vastuullisena suun terveydenhoitopalvelujen tuottajana. Ennen julkisten suun terveydenhoitopalvelujen käynnistämistä palveluja tuottivat itsenäiset ammatinharjoittajat omilla vastaanotoillaan.
Vasta 2000-luvun alussa suun terveydenhuollon lakisääteiset palvelut avautuivat koko väestölle. Uudistus kanavoi yhteiskunnan tuen kahta kautta: potilas voi hakeutua hoitoon terveyskeskukseen tai saada yksityishammaslääkärin hoidosta Kelan sairausvakuutuskorvausta. Terveyskeskusten suun terveydenhuollon resursseja ei siis ole mitoitettu koko väestön tarpeisiin.
Terveyskeskuksiin on kuitenkin jo vuosia hakeutunut enemmän potilaita kuin niillä on resursseja hoitaa. Keskeinen syy julkiselle puolelle hoitoon hakeutumiseen ovat terveyskeskushammashoidon halvemmat hinnat, koska Kela-korvauksia on viime vuosina leikattu merkittävästi.
Hammaslääkärin työn lähtökohta sektorista riippumatta on hammaslääkärin etiikka ja työn päämäärä on terveyden ylläpitäminen ja edistäminen, sairauksien ehkäiseminen sekä sairaiden parantaminen ja heidän kärsimystensä lievittäminen.
Liiton yksityissektorilla toimiva jäsenkunta
Yksityisvastaanottotoiminta on 2010-luvulla yhä enemmän keskittynyt suuriin ketjuihin. Samaan aikaan perinteinen pienten yksityisvastaanottojen hammaslääkäriyrittäjyys on vähentynyt. Yksityissektorilla toimivista suurin osa on ketjuissa työskenteleviä vuokralaishammaslääkäreitä.
Itsenäisten omistaja-ammatinharjoittajien määrä on vähenemässä. Omistajia myös eläköityy 2020-luvulla, eikä kaikille vastaanotoille löydy jatkajia.
Hammaslääkäriliiton jäsenistä vain melko pieni osa on työsuhteisia yksityishammaslääkäreitä, joista useimmat työskentelevät Plusterveydessä.
Yksityissektorin edunvalvonnan painopisteet
Hammaslääkäriliiton yksityissektorilla toimivien jäsenten edunvalvonnan strategia on tärkeä sosiaali- ja terveydenhuollon palvelujen kokonaisuuden sekä yksityissektorin perinteisten rakenteiden murroksen vuoksi.
Yksityissektorin edunvalvonnan strategia on osa Hammaslääkäriliiton strategiaa 2020.
Yksityissektorin edunvalvonnan strategiset kärjet
Tavoitteena on elinvoimainen ja monimuotoinen yksityinen sektori, joka tuottaa suun terveydenhuollon palveluja julkisen sektorin rinnalla tasaveroisena toimijana.
Elinvoimaisuus
- Yksityissektorilla on asialliset kilpailuedellytykset
- Korvausjärjestelmä on toimiva
Monimuotoisuus
- Yksityissektorin hallinnollinen taakka on kohtuullinen (erityisesti pienissä ja keskisuurissa vastaanotoissa)
- Vuokralaishammaslääkärien asema vahvistuu
- Työsuhteisilla on asialliset työsuhteen ehdot
- Hammaslääkäreillä on vahva kliininen autonomia
Tasaveroisuus
- Poliittisilla päättäjillä ja viranomaisilla on oikea käsitys yksityisistä suun terveydenhuollon palveluista ja niiden merkityksestä osana palvelurakennetta
- Yksityinen suun terveydenhuolto otetaan tasapuolisesti huomioon terveydenhuoltoa koskevassa päätöksenteossa
- Väestö mieltää yksityishammaslääkäripalvelut osaksi perusterveydenhuoltoa
Hammaslääkäriliiton valtuusto hyväksyi yksityissektorin edunvalvonnan strategian syyskokouksessa 27.11.2020.
