Tiedote: Mikä muuttuu suun terveydenhuollon palveluissa hyvinvointialueilla?

Julkaistu: 
10.11.2022
Suomalaisten julkiset suun terveydenhuollon palvelut siirtyvät vuoden 2023 alussa uusille hyvinvointialueille. Miten uudistus muuttaa asukkaiden suun terveydenhoitoa ja mikä säilyy ennallaan? Hammaslääkäriliitto kokosi yhteen sote-uudistuksen vaikutukset ihmisten suun terveydenhuollon palveluihin.

Hyvinvointialueille siirtyminen näkyy suun terveydenhuollossa asukkaiden arjessa ensi vuoden alussa varsin vähän. Suun terveydenhuollon yksiköt jatkavat toimintaansa osana alueen sote-keskuksia, useimmiten saman katon alla tai lähietäisyydellä.  

Perusterveydenhuolto ja erikoissairaanhoito siirtyvät alueilla samaan organisaatioon, minkä toivotaan sujuvoittavan hoitopolkuja.

Varsinkin paljon palveluja tarvitsevat ja haavoittuvassa asemassa olevat asiakasryhmät hyötyvät siitä, että suun terveydenhuolto tulee kiinteämmin osaksi sosiaali- ja terveydenhuollon muita palveluja.

– Se että suun terveydenhuolto kuuluu jatkossa terveydenhuollon toimialaan tasavertaisena palvelualueena, on yksi keskeisimmistä ja merkittävimmistä muutoksista, sanoo Hammaslääkäriliiton toiminnanjohtaja Henna Virtomaa.

Erikoishammaslääkäripalvelujen saatavuuden ja yhdenvertaisuuden toivotaan paranevan isompien alueiden myötä. Erikoistason hoitoa saadaan jatkossa helpommin tarjottua koko alueen asukkaille yli vanhojen kuntarajojen.  

Yksityiset suun terveydenhuollon palvelut toimivat samalla tavalla myös ensi vuonna. Asiakkaat voivat edelleen itse hakeutua yksityisvastaanotoille ja saada suun tutkimuksista ja hoidosta Kela-korvausta. Hyvinvointialueet voivat hyödyntää monituottajamallia ja hankkia asukkaille tarjottavia julkisia suun terveydenhuollon palveluja yksityisiltä toimijoilta esimerkiksi ostopalveluna, palvelusetelillä tai vuokratyövoimalla.

Erilaisia liikuteltavia palveluja ja etäpalveluja kehitetään myös suun terveydenhuollossa monella alueella. Etäpalveluista toivotaan lisää apua erityisesti asukkaiden suunterveyden edistämiseen ja omahoidon ohjaukseen.

Asukkaiden terveyden edistäminen jää uudistuksessa pääasiassa kuntien vastuulle. – Siksi myös suun terveyden edistämiseen tarvitaan jatkossa kuntien ja hyvinvointialueiden toimivaa yhteistyötä ja aktiivista kumppanuutta. Käytännössä se tarkoittaa esimerkiksi suun terveydenhuollon yhteistyötä alueensa kuntien varhaiskasvatuksen ja koulujen kanssa, toteaa Virtomaa.

Suurimmat haasteet suun terveydenhuollossa ovat hammaslääkärien ja muiden suun terveydenhuollon ammattilaisten saatavuus sekä palveluiden riittävän rahoituksen turvaaminen tulevina vuosina.

Hyvinvointialueiden suun terveydenhuollon palvelujen sisältöä ja järjestämistä ohjaa lainsäädäntö. Ensi vuonna alueiden tulee järjestää suun terveydenhuollon palvelut noudattaen tälläkin hetkellä voimassa olevaa lainsäädäntöä, jonka mukaan esimerkiksi lapsille ja nuorille tulee järjestää määrävälein suun tarkastukset ja asiakkaiden tulee saada määräajan kuluessa yhteys suun terveydenhuoltoon, hoidon tarpeen arvio ja kiireellinen tai kiireetön suun hoito.

Lisäksi voimassa ovat ensi vuonna edelleen esimerkiksi Yhtenäiset kiireettömän hoidon perusteet, Terveydenhuollon palveluvalikoimaneuvoston suositukset ja Käypä hoito -suositukset, joilla ohjataan ja yhdenmukaistetaan palveluita.

Lisätietoa: Hammaslääkäriliiton toiminnanjohtaja Henna Virtomaa, p. 09 6220 2535 (puhelu kääntyy matkapuhelimeen), henna.virtomaa@hammaslaakariliitto.fi

Custom addthis block