Uutinen
06.02.2023

Hammaslääkäriliitto: Yhteiskunnallinen asema näkyy suomalaisen suusta – korkeat omavastuut lisäävät terveyseroja

Sosioekonominen asema näkyy suomalaisten suusta. Julkisen suun terveydenhuollon omavastuuosuus on moninkertainen verrattuna muuhun terveydenhuoltoon. Väestön ikääntyminen lisää suun terveydenhuollon painetta – työmäärä tulee jakaa tasaisemmin julkisen ja yksityisen sektorin kesken. Elinympäristö on myös pyrittävä muuttamaan terveyttä edistävään ja terveyseroja kaventavaan suuntaan. Tällä on jatkossa myönteinen vaikutus kustannuksiin, hoitojonoihin ja työvoiman tarpeeseen. Jatkossa terveydenhuollon palvelut tulee rakentaa niin, että ne tukevat elämänhallintaa ja kannustavat itsensä hoitamiseen kokonaisvaltaisesti. Näin suomalaistenkin suut saadaan voimaan paremmin sosioekonomisesta asemasta riippumatta.

Tausta. Suomalaisten suunterveyden kehittymisessä on huolestuttavia merkkejä. Kuuden vuoden välein toteutettavassa Finterveys-tutkimuksessa selvitetään muun muassa sitä, kuinka suuri osa kokee suunsa terveyden hyväksi tai melko hyväksi.

  • 2011: miehet 72 %, naiset 79 %.
  • 2017: miehet 59 %, naiset 69 %.

Hammaslääkäriliiton toiminnanjohtaja Henna Virtomaa: “Suomalaiset käyvät Pohjoismaista vähiten hammaslääkärin vastaanotolla.” Syitä hammaslääkäriin menemättömyyteen:

  • ei kipua tai särkyä
  • odotusajat
  • palveluiden hinta.

Julkisen suun terveydenhuollon omavastuuosuus on moninkertainen verrattuna muuhun terveydenhuoltoon. Omavastuuosuus on julkisella puolella 40 % ja yksityisellä 87 %.

Voimakasta eriytymistä. Vaikka pohjoismaisessa vertailussa Suomi jää hännille, silti 80 % suomalaisista käy hammaslääkärissä kerran kahdessa vuodessa. Huoli onkin suuri jäljelle jäävästä osasta.

“Sosioekonominen asema näkyy suomalaisten suusta. Omahoitamisen kulttuurin erot ovat huomattavia.”

  • Asema yhteiskunnassa heijastuu mm. harjausaktiivisuuteen.
  • Tavat ja tottumukset peritään kotoa.
  • Suun terveysongelmat ja korjaavan hoidon tarve kasaantuvat ihmisille, joiden resurssit käyttää palveluja ovat rajalliset.

“Elinympäristöämme on pyrittävä muuttamaan terveyttä edistävään ja terveyseroja kaventavaan suuntaan mm. verotuksellisen ohjauksen keinoin. Pitkällä tähtäimellä tällä on myönteinen vaikutus kustannuksiin, hoitojonoihin ja työvoiman tarpeeseen.”

Kokonaisuus haltuun. Suun terveyttä on Virtomaan mukaan käsitelty jo pitkään liian erillään muusta terveydenhuollosta, opinnoista lähtien.

“Suun hyvinvointi on aivan keskeisen tärkeää fyysisen ja psyykkisenkin hyvinvoinnin kannalta. Suun terveys heijastuu yleisterveyteen ja muihin sairauksiin, lisäksi vaikutus toimii myös toiseen suuntaan. Suun hyvinvointia ei pitäisikään nähdä irrallisena osana ihmistä tai hänen hyvinvointiaan vaan olennaisena tekijänä kokonaisuudessa.”

Väestön ikääntyminen lisää suun terveydenhuollon painetta – työmäärä tulee jakaa tasaisemmin

Vuodesta 2002 lähtien koko väestölle on tarjottu mahdollisuus päästä suun terveydenhuollon julkisten palvelujen piiriin iästä riippumatta.

Hammaslääkäriliiton toiminnanjohtaja Henna Virtomaa: “Ennen vuotta 2002 jaottelu oli selvä: Yksityisellä sektorilla hoidettiin pääsääntöisesti aikuisväestöä ja julkisella sektorilla oli vastuullaan lapset ja erityisryhmät.”

Muutoksia korvauksiin:

  • Vuosina 2015–2016 sairausvakuutuskorvauksia leikattiin merkittävästi, 31 prosentista 13 prosenttiin.
  • Tämän jälkeen arviolta noin 100 000 ihmistä on vaihtanut pois yksityisestä hoidosta julkiselle sektorille.

“Julkista suun terveydenhuoltoa ei ole alun perinkään resursoitu hoitamaan koko aikuisväestöä. Nyt terveyskeskuksissa on pitkiä jonoja ja yksityisellä taas vapaita vastaanottoaikoja.”

Paine kasvussa. Väestön eläköityminen ja ikääntyminen asettavat paineita suun terveydenhuollolle ainakin kahdella tavalla:

  • Hoidon tarve kasvaa kokonaisuudessaan, kun väestö ikääntyy.
  • Aiemmin yksityisellä käyneet eläkeläiset hakeutuvat sairausvakuutuskorvausten leikkausten jälkeen todennäköisemmin julkisten palvelujen piiriin.

Ratkaisuja.

  • Palvelusetelit käyttöön: “Käytäntöjä on syytä yhtenäistää kansallisesti ja samalla pitää huolta järjestelmän sujuvuudesta kaikille osapuolille.”
  • Sairausvakuutuskorvausten kohdentaminen ja korottaminen vähintään kaksinkertaiseksi, vuoden 2015 tasolle.

Suu osa kokonaisuutta. “Jatkossa terveydenhuollon palvelut tulee rakentaa niin, että ne tukevat elämänhallintaa ja kannustavat itsensä hoitamiseen kokonaisvaltaisesti. Näin suomalaistenkin suut saadaan voimaan paremmin sosioekonomisesta asemasta riippumatta.”

Teksti on julkaistu MustRead:in Eduskuntavaalit-uutiskirjeessä 6.2.2023