Usein kysyttyä

Tällaisesta perinnöllisestä taipumuksesta ei ole olemassa näyttöä. Lapsi voi periä kotoa puutteellisen tavan hoitaa suuta ja hampaita. Koskaan ei ole liian myöhäistä oppia hyvä omahoito.
Ei voi. Omahoidon perusta on harjaus kaksi kertaa päivässä pehmeällä hammasharjalla ja fluorihammastahnalla. Näin poistetaan hampaisiin kasvava bakteeripeite, joka aiheuttaa reikiä ja ientulehdusta. Ksylitolipurkka on hyvä tapa ruokailun jälkeen happohyökkäystä katkaisemaan.
Ne ovat usein salakavalan happamia ja pehmentävät hammaskiillettä. Happamuuden pehmentämä hampaan pinta voi kulua hyvinkin nopeasti. Ensioire on usein vihlominen. Ratkaisevaa on, ettet nauti happamia juomia useita kertoja päivässä, jotta sylki ehtii kovettaa hampaat uudelleen. Kysy lisää hammaslääkäriltä.
Ei. Tavallisen, maustamattoman kivennäisveden hiilihappo ei aiheuta hampaisiin eroosiota eli syöpymistä.
Aamulla hampaat kannattaa harjata ennen aamiaista, sillä yön aikana syljen eritys vähenee ja näin syljen hampaita suojaava vaikutus on heikentynyt yön jäljiltä. Hammastahnan fluori puskuroi hampaat kestämään aamiaisen, joka usein sisältää esim. hammaskiillettä syövyttävää tuoremehua. Hampaita ei pidä harjata heti syötyä eikä varsinkaan happojen nauttimisen jälkeen, vaan pitäisi odottaa vähintään puoli tuntia.
Se on merkki ientulehduksesta, joka voi edetä hampaiden kiinnityskudoksiin. Tulehtuneista ikenistä voi levitä bakteereita muualle elimistöön. Tulehdus voi edetä kivuttomana, kunnes hampaat alkavat heilua ja irrota. Oma hammaslääkäri neuvoo, kuinka ientulehdusta ehkäistään ja hoidetaan.
Hammaslääkäri tutkii suusta muutakin kuin reiät, kuten ientulehduksen, hampaiden kulumisen, purentatasapainon ja limakalvot. Säännöllinen hoito on yksilöllisin välein sovittua seurantaa, jolloin se on myös halvinta. Pieni vika on pienempi kustannus. Ja ennen muuta hoitotulos on parempi, kun sairaudet hoidetaan varhain.
Kyllä. Suunterveydellä on tärkeä merkitys ihmisen koko terveydelle. Suunterveys vaikuttaa monen kroonisen sairauden hoitotasapainon hallintaan ja on riskitekijä monen kansansairauden, kuten sydän- ja verisuonisairauksien synnylle.
Kyllä, eikä vain ulkonäkösyistä. Oikomishoidolla voidaan parantaa purennan tasapainoa.
Kyllä siitä on, mutta on hyvä keskustella myös muiden, niska-hartiaseudun vaivoihin liittyvien syiden selvittelystä hammaslääkärin kanssa.
Kaikki hammaslääkärit ovat tottuneet pelkääviin potilaisiin. Pelkääminen on normaalia ja siihen on apua saatavissa. Kun varaat ajan, kannattaa heti kertoa, että pelkäät. On myös hammaslääkäreitä, jotka ovat erityisesti perehtyneet pelkopotilaisiin.
Hammaslääkäri tutkii myös suusi limakalvot. Jos itse huomaat muutoksia, jotka eivät parane itsestään parissa viikossa, käy näyttämässä niitä hammaslääkärillesi.
Ehjä hammas on paras! Uusien reikien syntymistä pitää kaikin tavoin ehkäistä. Pyydä ohjeet hammaslääkäriltä. Kun paikkausta tarvitaan, materiaalivaihtoehdoista voi aina keskustella hammaslääkärin kanssa.
Keinojuurten käyttö proteesihoidon apuna on yleistynyt. Riippuu suun olosuhteista, suositellaanko ensisijaisesti keinojuuria, siltaproteeseja vai irtoproteeseja. Myös erilaiset yhdistelmäproteesit ovat mahdollisia. Suunnitteluvaiheessa hammaslääkäri usein esittää erilaisia vaihtoehtoja kustannusarvioineen ja kertoo niiden sopivuudesta juuri sinulle.