Hammaslääkärin etiikka

Hammaslääkärien työhyvinvoinnin tutkimussarja

Hammaslääkärien työhyvinvointitutkimus toteutettiin kuudennen kerran vuonna 2023.
Hammaslääkärien työoloja ja työhyvinvointia on selvitetty Työterveyslaitoksen ja Hammaslääkäriliiton yhteisessä seurantatutkimuksessa vuodesta 2003 alkaen.

Vuoden 2023 Hammaslääkärien työhyvinvointitutkimuksen mukaan hammaslääkärien työhyvinvointi on säilynyt melko vakaana terveydenhuollon muutoksissa, mutta julkisella puolella työskentelevät kokevat työkuormituksen suuremmaksi ja vaikutusmahdollisuudet pienemmiksi kuin yksityisellä puolella toimivat.

Työhön liittyvät muutokset oli kokenut oman työn kannalta suuriksi viimeisen 12 kuukauden aikana 62 % julkisella puolen hammaslääkäreistä, kun yksityisellä puolella vastaava osuus oli noin puolet pienempi (30 %).

Tapahtuneiden muutosten laadun oman työn kannalta arvioi enimmäkseen kielteisiksi 44 % julkisen puolen ja 25 % yksityisen puolen vastaajista. Vastaavasti tapahtuneiden muutosten laadun oman työn kannalta arvioi enimmäkseen myönteisiksi 26 % julkisen puolen ja 46 % yksityisen puolen vastaajista.

Julkisen sektorin hammaslääkäreistä 20 % koki saaneensa olla riittävästi mukana työtä koskevien muutosten suunnittelussa, kun vastaava osuus yksityisellä sektorilla oli 54 %.

Hammaslääkärin työn voimavarat samoja eri sektoreilla

Suurin osa hammaslääkärin työn voimavaroista on vuoden 2023 tulosten mukaan samanlaisia sektorista riippumatta. Julkisella puolella koetaan kuitenkin enemmän työn vaatimuksia, etenkin työn määrällistä kuormittavuutta kuin yksityisellä sektorilla.

Tärkeimpiä voimavaroja hammaslääkärien työn imulle eli tarmokkuudelle, omistautumiselle ja uppoutumiselle työssä ovat työn arvostus, työn kehittävyys ja monipuolisuus, myönteiset potilaskontaktit ja työn tulosten näkeminen. Samat asiat suojaavat myös työuupumukselta.

Vastaavasti työuupumukselle altistavia työn vaatimuksia ovat erityisesti tunnetyön ristiriidat, työn epävarmuus ja laadullinen kuormittavuus, työn määrälliset vaatimukset ja vähäiseksi koettu autonomia työssä. 

Terveydenhuollon isojen muutosten keskellä hammaslääkärit kokevat tutkimuksen mukaan edelleen paljon työnimua työskentelypaikasta riippumatta ja työhön sitoutuminen on säilynyt vahvana. Toisaalta kohonnut riski työuupumukseen tai todennäköinen työuupumus koskee erityisesti julkisella sektorilla toimivia (20 %:lla työuupumusoireita).

Hammaslääkäreiden työhyvinvointi Suomessa -seurantatutkimus 2023:

  • Vuonna 2023 toteutettiin kuudes Hammaslääkäreiden työhyvinvointi Suomessa -tutkimus. Aiemmat kyselyt on toteutettu vuosina 2003, 2006, 2010, 2014 ja 2019.
  • Työterveyslaitoksen ja Hammaslääkäriliiton yhteisessä tutkimushankkeessa selvitetään laajasti hammaslääkärien työoloja ja työhyvinvointia. Lisäksi tutkimuksessa tarkastellaan asioiden kehittymistä viimeisen 20 vuoden aikana.
  • Vuoden 2023 kyselylinkki lähetettiin sähköpostilla Hammaslääkäriliiton jäsenille (4212 henkilöä). Kysely toteutettiin ensimmäistä kertaa digitaalisesti.
  • Vastausaikaa oli 6.2.-12.3.2023. Vastauksia tuli 1696 osallistujalta. Vastausprosentti oli 40 %.
  • Vastaajista 65 % työskenteli julkisella sektorilla ja 35 % yksityisellä sektorilla (päätyön sektori).
  • Vastaajien keski-ikä oli 48,5 vuotta ja työvuosia keskimäärin 20,5 vuotta. Sukupuoli: naisia 75,6 % ja miehiä 23,9 %.
  • Työterveyslaitoksen tutkimusraportti Hammaslääkäreiden työhyvinvointi Suomessa 2023 – yhä työn imussa. Hakanen, Jari; Lindström, Sara; Kaltiainen, Janne (2024) on julkaistu STM:n julkaisuarkistossa Julkkarissa
  • Tuloksia esitellään myös Hammaslääkärilehdessä vuonna 2024 julkaistavissa tutkimusartikkeleissa sekä Hammaslääkäriliiton jäsentilaisuuksissa.
Hammaslääkäri ja hammashoitaja hoitamassa potilasta suojavarusteissa

Hammaslääkäreiden työhyvinvointi Suomessa 2023 – yhä työn imussa, Työterveyslaitoksen tutkimusraportti. Hakanen, Jari; Lindström, Sara; Kaltiainen, Janne (2024)