Piirroskuvassa nyrkissä oleva käsi lyö ja toinen käsi torjuu iskun

Väkivallan uhka työssä

Väkivalta ja sen uhka on keskimääräistä korkeampi terveydenhoitoalan potilastyössä. Väkivallalla ja uhkatilanteilla on merkittäviä vaikutuksia työntekijän hyvinvointiin, jaksamiseen ja työkykyyn, vaikka vain pieni osa tilanteista aiheuttaa fyysisiä vammoja. Työturvallisuuslain mukaan väkivalta työssä pyritään estämään ennakolta. Työpaikoilla pitäisi luoda myös jälkipuinti- ja hoitojärjestelmä väkivallan kohteeksi joutuneille tai vakavassa uhkatilanteessa olleille ryhmille ja työntekijöille.

Väkivallan uhka vaihtelee eri työyksiköissä. Väkivaltariskit on tunnistettava ja arvioitava työpaikkakohtaisesti, jotta oikein kohdennettuja ja vaikuttavia toimenpiteitä voidaan suunnitella ja toteuttaa.

Väkivallalla tarkoitetaan fyysisen väkivallan tai sen uhan kohteeksi joutumista työtehtävien hoitamisen aikana.

Väkivalta- ja uhkatilanteita ovat esim:

  • solvaaminen, huutaminen, sanallinen tai fyysinen uhkailu, töniminen tai potkiminen
  • pureminen, raapiminen, liikkumisen estäminen
  • käsiksi käyminen
  • tavaroiden heittely
  • lyömä-, terä-, ampuma-, kaasuaseella uhkaileminen tai jollain muulla välineellä uhkailu (esim. huumeruisku)

Työnantajan tulee suunnitella, valita, mitoittaa ja toteuttaa työolosuhteiden parantamiseksi tarvittavat toimenpiteet siten, että vaara- ja haittatekijöiden syntyminen estetään ja olemassa olevat vaara- ja haittatekijät poistetaan.

Jos työpaikalla on ilmeinen välivallan uhka, eikä tilanteiden ennalta ehkäiseminen ole mahdollista, on työpaikalla oltava asianmukaiset turvajärjestelyt tai turvallisuuslaitteet.

Lisäksi työturvallisuuslaki vaatii, että väkivaltatilanteessa on osattava toimia. Työpaikoilla, joilla välivallan uhka on ilmeinen, on oltava kirjalliset toimintaohjeet väkivaltatilanteiden varalta.

Työntekijään kohdistuvaa välivaltaa työssä ei voida sivuuttaa pelkkänä rikosoikeudellisena jälkiselvittelynä, vaan kysymyksessä on aina työhön ja työympäristöön liittyvä työsuojeluasia. Väkivallan uhan hallinta on osa työpaikan työturvallisuutta.

Ilmeinen väkivallan uhka

Työnantajan tulee tunnistaa ja selvittää työhön liittyvä väkivallan uhka ja arvioida sen merkitys työntekijöiden turvallisuudelle. Mikäli väkivallan riski on työssä tavanomaista suurempi, on väkivallan uhka ilmeinen.

Toimialakohtainen riskin suuruus ei ole pelkästään riittävä mittari, sillä myös riskialttiilla toimialoilla voi olla työtehtäviä, joissa ei ole ilmeistä väkivallan uhkaa ja päinvastoin.

Väkivalta ja sen uhka on keskimääräistä korkeampi esimerkiksi terveydenhoitoalan potilastyössä.

Työskentely yksin varsinkin ilta- ja yöaikaan lisää väkivaltaa ja sen uhkaa, samoin päihtyneiden asiakkaiden, lääkkeiden, rahan tai arvotavaroiden käsittely. Myös asiakkaan etuuksien ja oikeuksien valmistelu, käsittely ja päätöksenteko voivat olla riskitekijöitä. Lisäksi työpaikan sijainti rauhattomalla alueella tai syrjäisessä paikassa saattaa lisätä väkivallan uhkaa.

Työturvallisuuslain lisäksi työssä ilmenevään väkivaltaan ja sen uhkaan liittyviä säännöksiä on työterveyshuoltolaissa (1383/2001), laissa nuorista työntekijöistä (998/1993) ja valtioneuvoston asetuksessa terveystarkastuksista erityistä sairastumisen vaaraa aiheuttavissa töissä (1485/2001).

Väkivaltatilanteen jälkeen

Väkivaltatilanteiden jälkipuinti

Työntekijään kohdistunut väkivalta tai sen uhka voi aiheuttaa vakavia fyysisiä tai henkisiä vammoja. Henkiset vammat eivät aina ilmene heti, vaan saattavat tulla myöhemmin ja voivat olla hoitamattomina pitkäaikaisia.

Työpaikalle tulisi luoda jälkipuinti- ja hoitojärjestelmä väkivallan kohteeksi joutuneille tai vakavassa uhkatilanteessa olleille ryhmille tai työntekijöille.

Jälkipuinti olisi aloitettava enintään 1-2 vuorokauden kuluttua tapahtuneesta.

Tarkoitus on vähentää ja lieventää rikoksen aiheuttamia vaikutuksia uhrille ja henkilökunnalle. Näin autetaan heitä pääsemään normaaleihin työ- ja elämänolosuhteisiin mahdollisimman pian.

Apuna jälkipuinnissa ja -hoidossa voidaan käyttää työterveyshuoltoa ja muita asiantuntijoita, joilla on ammattitaitoa arvioida työntekijän henkisiä ja fyysisiä oireita. Työnantajan tulisi myös käsitellä sattuneet tilanteet työntekijöiden kanssa.

Väkivaltatilanteista raportointi

Jokaisesta uhka- ja väkivaltatilanteesta on ilmoitettava työpaikan esimiehelle ja erikseen sovittavalla tavalla työsuojeluhenkilöstölle, työterveyshuoltoon sekä turvallisuudesta vastaaville.

Työnantajan tulee seurata väkivalta- ja uhkatilanteiden esiintymistä työpaikalla. Työpaikalle tulee järjestää väkivaltatilanteiden kirjallinen seuranta. Työnantajan on annettava ohjeet, mitkä sattuneista tilanteista ja mitä tietoja kirjataan.
Seurannan perusteella saadaan kokonaiskuva ongelmasta ja sen avulla voidaan kohdentaa turvatoimia ja lisätä niitä tarvittaessa.

Ilmoittaminen viranomaiselle

Vakavasta väkivaltatilanteesta, kuten aseellisesta ryöstöstä tai pahoinpitelystä, olisi ilmoitettava poliisille. Työnantajan on ilmoitettava työsuojeluviranomaiselle kuoleman tai vaikean vamman aiheuttaneesta työtapaturmasta, jonka johdosta on tehtävä poliisitutkinta.

Lähde: Työsuojeluoppaita- ja ohjeita 46: Väkivallan uhka työssä.