Vauvan suunterveys

On tärkeää välttää sokeripitoisten välipalojen ja juomien antamista lapselle, välttää kariesbakteerien tartuttamista lapsen suuhun hampaiden puhkeamisvaiheessa ja aloittaa lapsen hampaiden harjaus heti ensimmäisen hampaan puhjettua.

Hampaiden reikiintymisriskiä voi ehkäistä antamalla lapselle vain harvoin aterioiden yhteydessä sokeripitoisia juomia ja välipaloja tai makeisia.

Vanhempien suunterveys avainasemassa

Lapsen hampaista huolehtiminen alkaa jo ennen syntymää. Vanhempien tulisi huolehtia oman suunsa hyvästä puhdistuksesta ja hoidosta jo odotusaikana, käydä suun perustutkimuksessa sovitun yksilöllisen hoitovälinsä mukaisesti ja hoidattaa hampaansa kuntoon.

Kun vanhempien hampaat ja suu ovat terveet, pienenee vaara haitallisten bakteerien tartuttamisesta lapsen suuhun. Jos vanhempien suu on terve (ei avoimia kariespesäkkeitä eikä ientulehdusta), myös suun haitallisten bakteerien määrät ovat pienempiä.

Hampaiden reikiintyminen eli karies on bakteerisairaus, jota aiheuttaa mm. mutans-streptokokki. Suurimmalla osalla suomalaisista aikuisista on suussaan mutans-bakteereita. Mitä enemmän haitallisia bakteereita on vanhempien suussa, sitä helpommin lapsi saa tartunnan sylkikontaktista. Lapsi saa tartunnan useimmiten lusikasta tai tutista, jota aikuinen on käyttänyt suussaan.

Tartunta on todennäköinen silloin, jos lapsen suuhun tulee toistuvasti suuria bakteeriannoksia. Usein näin on, jos vanhemmilla on paljon paikattu hampaisto, ja hampaat reikiintyvät helposti.

Vanhemmat voivat ehkäistä reikiintymistä aiheuttavan bakteerin tarttumista myös käyttämällä ksylitolia säännöllisesti 3–5 kertaa päivässä aterioiden jälkeen.

Ksylitolin käyttö on hyvä aloittaa jo odotusaikana tai viimeistään lapsen täyttäessä kolme kuukautta. Käyttöä on hyvä jatkaa, kunnes lapsi on kolmevuotias.

Älä laita vauvan lusikkaa tai tuttia omaan suuhun.

Kariesbakteeritartunnan ehkäiseminen/myöhentäminen

Pieni lapsi saa ensimmäiset hampaat noin puolen vuoden iässä. Vanhemmilla on vastuu niiden hoidosta alusta pitäen.

  • Vältä sokeripitoisten välipalojen ja juomien antamista lapselle, koska ne auttavat bakteerien tarttumista.
  • Vesi on lapselle paras janojuoma.
  • Tartunnan ehkäisemiseksi lapsella on hyvä olla oma lusikka, jota ei laiteta aikuisen suuhun.
  • Puhdista tutti juoksevan veden alla.

Sokeri edistää haitallisten bakteerien kiinnittymistä suuhun. Jos lapsi saa syljen välityksellä kariesta aiheuttavia mutans-streptokokkeja ja ruokavaliossa on samaan aikaan paljon sokeria, mutans-streptokokkien kiinnittyminen helpottuu ja niiden osuus suun bakteereista kasvaa.

Mitä aikaisemmin lapsi saa mutans-streptokokkitartunnan, mitä hiilihydraattipitoisempi hänen ruokavalionsa on ja mitä huonommin hänen suuhygieniastaan huolehditaan, sitä alttiimpi hän on hampaiden reikiintymiselle.

Mahdollisimman myöhään saatu mutans-streptokokkitartunta, terveelliset ruokatottumukset ja mahdollisimman huolelliset suuhygieniatavat edesauttavat reikiintymisen välttämistä.

Tutkimusten mukaan myös hampaan kiinnityskudossairauksien bakteerit saattavat tarttua sylkikontaktin välityksellä.

Harjaaminen aloitetaan ensimmäisen
hampaan puhjettua

Lapsen hampaiden harjaus aloitetaan heti ensimmäisen maitohampaan puhjettua. Hampaat harjataan pehmeällä vauvaharjalla. (Ks. video lapsen hampaiden harjauksesta Puhtaat hampaat -sivustolta.)

Alle 3-vuotiaille suositus on kerran päivässä sipaisu hammastahnaa, jonka fluoridipitoisuus on 1 000–1 100 ppm (parts per million) eli 0,10–0,11 %. Toisella harjauskerralla voi alle kolmivuotiaan hampaat harjata ilman tahnaa tai sipaisemalla harjalle fluoritonta tahnaa.

Jos käyttöveden fluoridipitoisuus on yli 0,7 mg/l (0,7 ppm) mutta alle 1,5 mg/l, alle 6-vuotiaille suositellaan tahnaa, jonka fluoridipitoisuus on enintään 500 ppm. Fluorihammastahnan käyttöä ei suositella alle 6-vuotiaille, jos juomaveden fluoridipitoisuus on yli 1,5 mg/l.

Muista:

  • Pidä huolta omasta suunterveydestäsi.
  • Aloita ksylitolin käyttö jo ennen lapsen syntymää.
  • Vältä sokeripitoisten välipalojen ja juomien antamista lapselle. Paras janojuoma on vesi.
  • Ehkäise kariesbakteeritartunta hampaiden puhkeamisvaiheessa: älä laita lapsen tuttia tai lusikkaa omaan suuhun.
  • Aloita lapsen hampaiden harjaus ensimmäisen hampaan puhjettua.
  • Tutista olisi hyvä päästä eroon toisen ikävuoden loppuun mennessä.

 

Lähde: Heikka H, Hiiri A, Honkala S, Keskinen H, Sirviö K (toim.). Terve suu. 2., uudistettu painos. Helsinki: Kustannus Oy Duodecim, 2015; s. 112120.

Pitkällinen imetys ei yksistään vaaranna suunterveyttä

Suomessa suositellaan 4–6 kuukauden täysimetystä ja imetyksen jatkamista vuoden ikään asti muun ravinnon ohella.

Äidinmaito ei yksistään aiheuta hampaiden reikiintymistä. Yhtäaikaisen sokerin käytön kanssa äidinmaito voi ylläpitää lapsen suussa happamia olosuhteita, mikä suosii reikiintymistä aiheuttavia bakteereita.

Tällainen tilanne voi syntyä, jos lasta imetetään pitkään, imetyskertoja on tiheästi ja etenkin yöaikaan, jolloin syljen puolustusominaisuudet ovat huonoimmillaan, ruokavalioon kuuluu sokeripitoisia tuotteita eikä lapsen fluorin saannista ole huolehdittu.

Purennan kehityksen kannalta imetystä tulisi jatkaa ainakin vuoden ikään saakka. Tutkimusten mukaan lyhyempi rintaruokinta altistaa lapsen ristipurennalle ja distaalipurennalle (jossa alahammaskaari sijaitsee ylähammaskaareen nähden takana).

Tutin vaikutuksia

Tutin ja tuttipullon käyttöä voi alkaa vähentää 6–8 kuukauden iässä. Tutista tulisi luopua kokonaan ennen kuin lapsi täyttää 2 vuotta.

Myönteisten vaikutustensa lisäksi tutti aiheuttaa tutkimusten mukaan leuan ja hampaiden poikkeavuuksia, kuten avopurentaa.

Tiedostot

Custom addthis block