Astma ja suu

Astmaa sairastavalla on kaksinkertainen riski hampaiden reikiintymiselle terveisiin verrattuna. Hengitettävät lääkkeet laskevat suun pH:ta, vähentävät syljen eritystä ja lisäävät bakteeriplakin ja reikiintymistä aiheuttavan bakteerin määrää syljessä. Kuvassa suulaen ja nielun sienitulehdus seurauksena siitä, että hengitettävää lääkettä jää nieluun. Huomioi siis oikea inhalaatiotekniikka! Sairauden hyvä hallinta vähentää myös suunterveysriskejä.

Astma on pitkäaikainen, keuhkoputkiston tulehdustilasta (inflammaatiosta) johtuva sairaus. Sen oireita ovat yskä, limaneritys, hengenahdistus ja hengityksen vinkuminen. Oireet ovat usein vaihtelevia ja kohtausmaisia.

Astma on Suomessa verenpainetaudin jälkeen toiseksi yleisin lääkehoitoa vaativa pitkäaikaissairaus. Astmaa sairastaa noin 7–10 % suomalaisista.

Lääkkeiden haitat suun limakalvoille ja hampaille

Astmaa sairastavalla on kaksinkertainen riski hampaiden reikiintymiselle terveisiin verrattuna. Hengitettävät lääkkeet laskevat suun pH: ta, vähentävät syljen eritystä ja lisäävät eri mekanismeilla bakteeriplakin ja reikiintymistä aiheuttavan Streptococcus mutans -bakteerin määrää syljessä.

Kortisoni-inhalaatiolääkkeessä on laktoosia, jonka vaikutukset ovat sokerin kaltaisia. Kortisoni aiheuttaa myös suun ja nielun alueen sammasta (sieni-infektiota).

Kun sairaus on hallinnassa, on lääkkeiden ottokertoja vuorokaudessa yleensä 1–2. Jos muut asiat ovat kunnossa, ei tällä ole suurta merkitystä. Sairauden hyvä hallinta vähentää myös suunterveysriskejä.

Oikea inhalointitekniikka avainasemassa:

  • Hoidon onnistumiseksi on ensiarvoisen tärkeää, että lääke saadaan kulkeutumaan keuhkoputkistoon. Se ei saa jäädä suuhun.
  • Inhalaatiolaitteen tulee olla oikein valittu ja sitä tulee osata käyttää oikein.
  • Pyydä tarvittaessa ohjausta terveyskeskuksesta tai apteekista.

Hengitettävät lääkkeet ja suu

Koska lääkkeet lisäävät reikiintymistä, on tärkeää välttää muita reikiintymiselle altistavia tekijöitä. Liikkumavaraa ei ole. Tutki kuvat ateriakelloista (sivun alalaidassa) tarkkaan.

  • Hampaat harjataan fluorihammastahnalla juuri ennen lääkkeen ottoa.
  • Hammastahna vain syljetään suusta, ei huuhdota vedellä.
  • Otetaan hengitettävä lääke oikealla tekniikalla.
  • Huuhdotaan suu huolellisesti vedellä. Sylkäistään huuhteluvesi pois.
  • Otetaan suuhun ksylitolipurukumi tai -pastilli.
  • Juo aterioiden välillä vain vettä.
  • Kuivan suun kostuttamiseen voi tarvittaessa käyttää kaupallisia suunkostutustuotteita, ruokaöljyä tai pureskeltavia ksylitolituotteita.

Suun ja hampaiden asiantuntijahoito

Hampaiden kohonneen reikiintymisriskin vuoksi on tärkeää käydä säännöllisesti suuhygienistin tai hammaslääkärin tutkimuksessa, jotta suuria ja rankkoja hoitoja ei tarvita. Myös kiinnityskudossairauksia saattaa esiintyä, kuten muullakin väestöllä.

Hammaslääkäri määrittelee yksilöllisen tutkimusvälin suun ja hampaiden kunnon mukaan.

Jos astma on vaikeahoitoinen ja joudutaan käyttämään muitakin kuin hengitettäviä, immuunipuolustusta alentavia lääkkeitä, hampaita voidaan joutua herkemmin poistamaan yleisen tulehdusalttiuden vuoksi. Hoidossa huomioidaan mahdolliset allergiat.

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

Astman hoito

Astman hoidon tavoitteina ovat oireettomuus, keuhkojen normaali toiminta ja pahenemisvaiheiden estäminen. Astman lääkehoidossa tärkeintä on astmatulehduksen rauhoittaminen inhaloitavalla kortisonilla hoito-ohjeen mukaan joko kerran tai kaksi kertaa vuorokaudessa.

Keuhkoputkia avaavaa beeta-2-agonistia otetaan tarvittaessa oireiden hoitoon. Astman hoitoa ohjataan seuraamalla astman hallintaa. Kohtauslääkkeen tarve enemmän kuin kahtena päivänä viikossa on yleensä merkki huonosta astman hallinnasta. Tällöin lääkitystä tulee tehostaa.

Sairauden vaikeuden mukaan voidaan käyttää erilaisia hoitavia lääkkeitä tai niiden yhdistelmiä. Tarvittaessa hoitoon voidaan vielä lisätä mm. suun kautta tablettina otettava kortisonilääkitys. Eri ikäryhmien sairaudessa ja lääkityksessä on omat ominaispiirteensä.

Astman omahoito

Ohjatun omahoidon edellytys on, että potilas ymmärtää, mistä astmassa on kyse ja sitoutuu hoitoon.

Omahoitoon kuuluvat oireiden tunnistaminen, ärsykkeiden välttäminen, PEF-kotimittaukset, riittävä liikunta, painonhallinta ja tupakoinnin välttäminen sekä lääkehoidon säätely oireilun mukaan.

Potilas itse kantaa vastuun hoidosta. Hoitoalan ammattilaiset antavat ohjausta ja tukea tarvittaessa.

Custom addthis block