Karies ja hampaan reikiintyminen

Karieksen aiheuttamalle hampaiden reikiintymiselle altistavat riittämätön hampaiden puhdistaminen, fluorihammastahnan käyttämättömyys sekä jatkuva napostelu. Puhdistamalla hampaat huolellisesti kaksi kertaa päivässä fluorihammastahnalla sekä säännöllisellä ateriarytmillä, terveellisillä ruokatottumuksilla ja käyttämällä vettä janojuomana estät parhaiten reikien syntymistä.

Miten reikä syntyy?

Suussa on satoja miljoonia bakteereita, jotka käyttävät ravinnokseen osaa suuhun tulevista hiilihydraateista, erityisesti sokeria. Bakteerien aineenvaihdunta tuottaa suussa sokereista ja muista hiilihydraateista happoja, jotka liuottavat hammaskiilteestä mineraaleja (demineralisaatio).

Hampaiden reikiintymisriskiä lisää varsinkin riittämätön itsehoito, napostelu pitkin päivää ja sokerin runsas käyttö.

Sylki neutraloi happoa ja auttaa kiilteestä liuenneita mineraaleja saostumaan takaisin hampaan pinnalle, minkä seurauksena hampaan pinta kovettuu.

Viimeistään parin tunnin päästä hapoiksi muuttuvien hiilihydraattien nauttimisesta (happohyökkäys) tilanne yleensä korjaantuu. Jos happohyökkäyksiä on tiheään, korjautumista ei kuitenkaan ehdi tapahtua. Silloin vaurio syvenee ja hampaaseen alkaa muodostua reikä.

Happoja muodostuu helposti mm. seuraavien ruoka-aineiden sisältämistä hiilihydraateista: sokerilla makeutetut makeiset ja leivonnaiset, kaakao- ja muut sokeroidut juomat, sokeroidut murot, perunalastut yms. naksut sekä hillot, marmeladit ja kuivatut hedelmät.

Kun hampaan pinnasta on alkanut liueta mineraaleja, mutta vaurio rajoittuu kiilteen alueelle, puhutaan alkavasta kariesvauriosta. Jos alkava kariesvaurio saadaan pidettyä puhtaana, sen eteneminen paikkausta vaativaksi voidaan pysäyttää karieksen varhaishoidolla.

Sairastumisriski suun sairauksiin, kuten muihinkin sairauksiin, vaihtelee yksilöittäin.

Reikiintymisen eteneminen

1) Demineralisaatio / alkava kariesvaurio

2) Reikiintyminen etenee kiilteessä.

3) Reikä on läpäissyt kiilteen ja edennyt dentiiniin.

4) Reikä on edennyt dentiinin läpi pulpaan ja aiheuttanut juurenkärkeen tulehduspesäkkeen.

 

Mikä lisää reikiintymistä?

Hampaiden reikiintymisriskiä lisäävät erityisesti riittämätön hampaiden puhdistaminen, fluorihammastahnan käyttämättömyys, hiilihydraattipitoisten juomien ja ruokien napostelu sekä sokerin runsas käyttö.

Reikiintymisnopeus on yksilöllistä. Se riippuu esimerkiksi syljen ominaisuuksista ja ruoka- ja suuhygieniatottumuksista. Joillakin reikiintyminen on nopeaa, toisilla samanlaiseen kudostuhoon voi mennä vuosia.

Uuden hampaan puhkeaminen voi kestää jopa yli vuoden. Silloin hampaan puhdistus voi olla vaikeaa, ja hammas on altis reikiintymiselle. Joskus hampaissa on kehityshäiriöitä, joiden takia hampaan pinta on tavallista pehmeämpi ja reikiintyy siksi helpommin.

Tietyt sairaudet, lääkitykset tai hoidot, kuten leukojen alueen sädehoito, voivat altistaa reikiintymiselle vähentämällä syljen eritystä ja heikentämällä syljen laatua.

Miten fluori estää reikiintymistä?

Fluori vähentää merkittävästi hampaiden reikiintymistä estämällä kiilteen mineraalien liukenemista. Se myös auttaa kariesbakteerien tuottamien happojen liuottaman kiilteen uudelleen mineralisoitumista eli kovettumista (remineralisaatio).

Miten ksylitoli estää reikiintymistä?

Ksylitoli ehkäisee reikiintymistä aiheuttavien bakteerien, kuten mutans-streptokokkien kasvua ja toimintaa. Aterian jälkeen nautittu ksylitoli katkaisee happohyökkäyksen, eli vähentää ravintoaineiden aiheuttamaa suun happamuutta ja bakteerien hampaan pinnalle tuottamien happojen vaikutuksia.

Ksylitoli vähentää myös bakteeriplakin määrää ja plakin tarttuvuutta hampaan pintaan, jolloin plakki on helpompi puhdistaa pois. Ksylitoli, etenkin purukumeissa, lisää myös syljen eritystä ja samalla syljen hampaita suojaavaa vaikutusta.

Äidin säännöllinen ksylitolin käyttö ehkäisee mutans-streptokokkibakteerien tartuntaa lapseen maitohampaiden puhjetessa. Tämän on todettu suojaavan lapsen hampaita reikiintymiseltä jopa vuosien kuluttua.

Vaikuttaako sylki reikiintymiseen?

Sylki suojelee hampaita. Se osallistuu ruuansulatukseen ja poistaa suusta haitallisia aineita sekä estää haitallisten bakteerien lisääntymistä.

Sylki vähentää suun happamuutta ja kovettaa hammaspintoja hiilihydraattien nauttimisen aiheuttaman happohyökkäyksen jälkeen. Plakkikerros hampaiden pinnalla voi kuitenkin haitata syljen suojaavaa vaikutusta.

Kaikki syljen vaikutukset heikkenevät, jos syljen eritys on vähäistä. Syljen erityksen määrä on yksilöllinen. Sitä voivat vähentää tietyt lääkkeet ja sairaudet, mutta väliaikaisesti myös esimerkiksi rasitus ja pureskelun puute.

Täytyykö reikä aina paikata?

  Jos alkava kariesvaurio (kuvassa ienrajoissa) saadaan pidettyä puhtaana, sen eteneminen paikkausta vaativaksi voidaan pysäyttää. Vaurio remineralisoituu, eli kiilteeseen saadaan palautettua pois liuenneita mineraaleja.

 Pidemmälle edenneen kariesvaurion hoito vaatii yleensä korjaavaa hoitoa. Silloin vaurioitunut hammaskudos poistetaan ja korvataan paikka-aineella, nykyään yleisimmin muovilla.

Laajasti rikkoutunut hammas  voidaan kruunuttaa. Mikäli hammasydin on tulehtunut, hammas vaatii juurihoidon ennen paikkausta.

Mitkä bakteerit aiheuttavat reikiä?

Suussa olevat monet bakteerilajit muodostavat hampaiden pinnalle yhdyskunnan, ns. biofilmin. Huonon suuhygienian ja napostelupainotteisten ruokatottumusten vuoksi hampaiden reikiintymistä suosivaksi muuttumut biofilmi aiheuttaa hammaskudoksen mineraalien liukenemista. Reikä pääsee syntymään, jos bakteerit saavat lisääntyä hampaan pinnoilla hammasharjan häiritsemättä.

Mutans-streptokokkibakteerien runsas esiintyminen suussa on merkki siitä, että alttius reikien synnylle on kasvanut. Reikiintymisvaara on erityisen suuri, jos tällainen henkilö käyttää tiheästi sokeria sisältäviä tuotteita.

Mutans-streptokokit tarttuvat lapsen suuhun läheisiltä aikuisilta syljen välityksellä siinä vaiheessa, kun maitohampaat puhkeavat. Varhaisen tartunnan seurauksena voi olla maitohampaiden runsas reikiintyminen. Siksi on tärkeää ehkäistä mutans-streptokokkien varhainen tarttuminen lapsen suuhun.

Miten voin ehkäistä reikiintymistä?

Suosi säännöllistä ateriarytmiä ja vältä napostelua aterioiden välillä.

Sopiva ruokailukertojen määrä on 5–6 kertaa päivässä. Silloin sylki ehtii välillä neutraloida suun happamuutta ja mineraalit ehtivät palata takaisin hampaan pintaan. Suosi janojuomana vettä.

Pidä hampaiden kaikki pinnat puhtaina. Puhdas hampaan pinta ei reikiinny. Huolellinen hampaiden puhdistus kaksi kertaa päivässä fluorihammastahnalla on paras tapa ehkäistä reikien syntymistä.

Hampaiden harjaaminen fluoritahnalla aloitetaan heti maitohampaiden puhjettua. Pieni lapsi ei yksin selviydy riittävän tehokkaasta hampaiden puhdistuksesta. Nyrkkisääntö on, että lapsi tarvitsee harjauksessa vanhemman apua, kunnes osaa kirjoittaa kaunokirjoitusta.

Reikiintymistä aiheuttavat bakteerit tarttuvat läheisiltä syljen välityksellä lapselle siinä vaiheessa, kun maitohampaat puhkeavat. On tärkeä ehkäistä bakteerien tarttumista välttämällä aikuisten syljen kulkeutumista lapsen suuhun.

Käytä ksylitolituotteita päivittäin, sillä ksylitoli ehkäisee happohyökkäystä. 

Käy säännöllisesti hammaslääkärin tutkimuksessa, vaikka varsinaista vaivaa ei tuntuisi olevankaan.
 


Tutustu I love suu -kampanjaan

  • I Iove suu on Hammaslääkäriliiton valtakunnallinen suunterveyden kampanja.
  • Painopiste on tavallisimpien suun sairauksien – karieksen ja parodontiitin – ennaltaehkäisyssä, varhaishoidossa ja omahoidossa sekä suomalaisten suunterveyden parantamisessa.
  • Muistutamme myös suunterveyden merkityksestä yleisterveydelle.
  • ilovesuu.fi
  • Seuraa kampanjan Facebook-sivuja

Custom addthis block