Työntekijöiden poissaolot

Tämä ohjeistus on tarkoitettu työnantajana toimiville hammaslääkäreille.

Koronaviruksen aiheuttama tilanne voi johtaa työntekijöiden poissaoloon työstä eri perusteilla. Perusteella on merkitystä poissaolon pituuden ja työnantajan palkanmaksuvelvollisuuden kannalta.

Työntekijän oma sairastuminen

Jos työntekijä sairastuu, hänelle maksetaan sairausajan palkkaa joko työsopimuslain mukainen sairastumispäivä + 9 arkipäivää tai työehtosopimuksen mukainen palkanmaksukausi, jos työsuhteessa sovelletaan työehtosopimusta. Työntekijällä on oikeus olla poissa työstä, kun hänet on todettu työkyvyttömäksi.

Epidemiatilanteessa voi olla järkevää noudattaa käytäntöjä, joissa työstä voi olla sairauden vuoksi poissa oman ilmoituksen perusteella. Näin vältytään kuormittamasta terveydenhuoltojärjestelmää tarpeettomasti.

Työntekijän lapsen sairastuminen

Työntekijällä on oikeus jäädä pois työstä sairaan lapsen hoidon järjestämiseksi tilapäiselle hoitovapaalle enintään neljäksi päiväksi. Poissaolo on lähtökohtaisesti palkaton.

Hammaslääkärien työnantajayhdistyksen piirissä oleville työntekijöille maksetaan kuitenkin palkka kahdelta päivältä edellyttäen, että sairastumisesta annetaan luotettava selvitys ja kysymyksessä on yksinhuoltaja tai työntekijän puolisolla ei tosiasiallisen esteen johdosta ole mahdollisuutta osallistua lapsen hoitoon.

Työnantajalla on oikeus myös työehtosopimuksen ulkopuolella edellyttää lapsen sairastumisesta luotettava selvitys. Edelleen epidemiatilanteessa voidaan harkita, millaista selvitystä työntekijältä pyydetään (ks. edellinen kohta).

Koulujen sulkeminen

Työsopimuslaissa ei ole suoraan säännöksiä lapsen hoidon varalta tilanteessa, jossa lapsen hoitaminen kotona on tarpeen koulujen sulkemisen vuoksi. Lähinnä kysymykseen voisi tulla työsopimuslain 4 luvun 7a §, jonka mukaan työnantajan on pyrittävä järjestämään työt niin, että työntekijä voi jäädä määräajaksi pois työstä, jos työntekijän poissaolo on tarpeen hänen perheenjäsenensä tai muun hänelle läheisen henkilön erityistä hoitoa varten. Työnantajan on selvitettävä mahdollisuudet töiden järjestelemiseen ja kielteisessä tapauksessa esitettävä työntekijälle perustelu miksi järjestelyt eivät ole mahdollisia. Myönteisessä tapauksessa sovitaan poissaolon kestosta ja muista järjestelyistä. Poissaolo on palkaton.

Karanteeni

Kunnan tai kuntayhtymän tartuntataudeista vastaava lääkäri voi määrätä työntekijän karanteeniin tai pois työstä. Tällaisessa tilanteessa työntekijä on oikeutettu tartuntatautipäivärahaan. Päiväraha on täyttä palkkaa vastaava määrä. Työnantajalla ei lähtökohtaisesti ole palkanmaksuvelvollisuutta karanteenin ajalta. Hammaslääkärien työnantajayhdistyksen työehtosopimuksen mukaisesti kuitenkin maksetaan karanteenin ajalta täysi palkka. Kela voi maksaa tartuntatautipäivärahan näissä tapauksissa työnantajalle. Alle 16-vuotiaan huoltajalla on oikeus tartuntatautipäivärahaan, jos lapsi on määrätty karanteeniin ja huoltaja ei siksi voi tehdä työtä.

Työnantaja voi myös päättää, että ulkomailta palannut työntekijä ei palaa työhön. Hallitus on suositellut kahden viikon varoaikaa. Kun kysymys on vapaaehtoisesta, työnantajan päätökseen perustuvasta, eikä tartuntatautilääkärin määräämästä karanteenista, on työnantajalla palkanmaksuvelvollisuus. Päätösvalta karanteenista on tällöin myös työnantajalla.

Toiminnan keskeytyminen

Työpaikan toiminta voi keskeytyä työnantajasta riippumattomasta syystä. Jos työntekijä on estynyt tekemästä työtään työpaikkaa kohdanneen tulipalon, poikkeuksellisen luonnontapahtuman tai muun sen kaltaisen hänestä tai työnantajasta riippumattoman syyn vuoksi, työntekijällä on oikeus saada palkkansa esteen ajalta, enintään kuitenkin 14 päivältä. Tällaiseksi syyksi voitaneen katsoa esim. valtiovallan mahdollinen päätös kiireettömän hoidon lopettamisesta. Mahdollisesti myös jokin muu koronaviruksesta aiheutuva seikka, joka tekee työskentelyn mahdottomaksi, voisi tulla kysymykseen.  

Custom addthis block