Suun terveydenhuollon koronaviruskatsaus 1/2021 – Koronarokotusten tilanne

Suun terveydenhuollon koronaviruskatsauksen on laatinut Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen THL:n asiantuntijahammaslääkäri Ulla Harjunmaa. Koronarokotusten tilannetta koskevan katsauksen tiedot on päivitetty 12.1.2021. Seuraava koronaviruskatsaus julkaistaan Hammaslääkäriliiton sivuilla jatkossa aina tarpeen mukaan.

Suomi on mukana EU komission neuvottelemissa rokotehankintasopimuksissa, joita on tehty kolmesta eri rokotetyypistä: mRNA-rokotteesta, adenovirusvektorirokotteesta sekä adjuvanttia sisältävästä rokotteesta, joka tehostaa immuunivasteen syntyä erityisesti ikäihmisillä.

mRNA rokote sisältää lipidipartikkelin sisällä ”ohjeen”, jonka perusteella ihmisen oman elimistön lihassolut alkavat tuottaa SARS-COV-2-viruksen pintaproteiinia, joka aktivoi elimistön immuunijärjestelmän. mRNA ei jää elimistöön, vaan hajoaa nopeasti rokotteen antamisen jälkeen. Adenovirusvektorirokotteessa SARS-COV-2-viruksen immuunivasteen synnyttävän pintaproteiinin valmistusta koodaava perimää viedään elimistöön vaarattoman adenoviruksen mukana.

Tällä hetkellä ehdollisen myyntiluvan EU:ssa on saanut Biontech-Pfizerin ja Modernan mRNA rokotteet. AstraZenecan adenovirusvektorirokotteen myyntilupapyyntöä odotetaan tällä viikolla ja Euroopan lääkeviranomainen on luvannut käsitellä sen 25.1 alkavalla viikolla.

Suomen osuus näiden rokotteiden hankintamääristä on Biontech/Pfizer 2,6 + 4 miljoonaa annosta, Moderna 2 miljoonaa annosta ja AstraZeneca 3,7 miljoonaa annosta. Lisäksi esiostosopimuksia on tehty neljästä vielä tutkimusvaiheessa olevasta rokotteesta. Suomen väkilukuun perustuva osuus kaikista sopimuksista on yhteensä 20 miljoonaa annosta.

Rokotusjärjestys

Valtioneuvosto hyväksyi Suomen koronarokotestrategian 2.12.2020 Kansallinen rokotusasiantuntijaryhmän (KRAR) ja THL:n ehdotuksen perusteella. Koronarokotuksilla pyritään Suomessa ensisijaisesti estämään vakavia tautitapauksia, elinvuosien menetystä ja kuolemia sekä ylläpitämään terveydenhuollon kantokykyä. Korkean iän on todettu olevan kaikkein merkittävin vakavan koronataudin riskitekijä.

Rokotteet saapuvat Suomeen erissä, jonka vuoksi rokotettaville on ollut välttämätöntä laatia priorisointijärjestys.

Suomen koronarokotestrategian mukaan ensimmäisenä rokotusta tarjotaan niille sosiaali- ja terveydenhuollon ammattilaisille, jotka hoitavat todettuja tai perustellusti epäiltyjä COVID-19 –potilaita ja niille, jotka työskentelevät hoitokodeissa. Määrittely on tehty työnkuvan mukaisesti ja koskee myös näissä tehtävissä työskentelevää suun terveydenhuollon henkilöstöä. Työnantaja on velvollinen arvioimaan, onko omassa työyksikössä kyseisiin ryhmiin kuuluvia työntekijöitä. Rokotus on kaikille, myös terveydenhuollon henkilöstölle, vapaaehtoinen ja maksuton.

Suun terveydenhuollon varotoimet ovat osoittautuneet tehokkaiksi ja niitä on noudatettu huolellisesti, sillä potilastyössä tapahtuneita tartuntoja Suomessa tai kansainvälisesti ei ole raportoitu. Näin siitäkin huolimatta, että tiedossa on Suomessakin useita tapauksia, joissa terveeksi oletettu potilas on alkanut oireilla ja todettu koronapositiiviseksi pian hammashoitokäynnin jälkeen. Perusteita koko suun terveydenhuollon henkilöstön asettamiselle rokotusjärjestyksen kärkeen ei siis ole. KRAR keskustelee lähitulevaisuudessa tarkennuksista rokotusjärjestyksessä. Keskustelussa on mukana myös muun kuin edellä mainitun suun terveydenhuollon henkilöstön tilanne.

Rokotusten järjestäminen ja aikataulu

Suomessa kunnat vastaavat rokotusten antamisesta ja rokotusvuorossa olevien informoinnista omalla alueellaan. Kunnat tekevät rokotusten järjestämisessä yhteistyötä oman sairaanhoitopiirinsä ja erikoisvastuualueen (ERVA) kanssa. Suun terveydenhuollon osallistuminen ja työtehtävät on tärkeää huomioida kunnissa tarkempaa rokotusjärjestystä suunniteltaessa. Käytännön rokotustyössä kunnat voivat tehdä yhteistyötä eri toimijoiden, kuten työterveyshuoltoyksiköiden ja yksityisen sektorin kanssa. Sairaanhoitopiirit koordinoivat sosiaali- ja terveydenhuollon ammattilaisten käytännön rokotusjärjestelyjä alueellaan. THL ohjaa ja tukee kuntia ja alueellisia viranomaisia rokotusten toteuttamisessa.

Koronarokotuksen on saanut tähän mennessä noin 20 000 terveydenhuollon työntekijää, johon kuuluu myös suun terveydenhuollon henkilöstöä. Joillain alueilla rokotuksia on annettu jo myös hoivakotien henkilöstölle ja asukkaille. Lähipäivinä rokotukset laajenevat isommista keskuksista kuntiin.
Tämän hetken arvion mukaan ensimmäisen ryhmän rokotukset voidaan pääosin toteuttaa tammi-helmikuussa 2021 ja ryhmä 2. saataisiin kattavasti rokotettua kevään 2021 aikana. Näihin ryhmiin kuuluu yhteensä noin 1,5 miljoonaa henkilöä.

Rokotusvauhti riippuu Suomeen saatavista rokotemääristä. Tämänhetkisen toimitusaikataulun mukaan tammikuussa Suomi saa BioNTech/Pfizerin rokotetta 50 000 annosta viikossa. Modernan rokotteen toimitukset alkavat mahdollisesti ensiviikolla ja odotettavissa on muutaman tuhannen rokotteen eriä kahden viikon välein. Suomeen saapuvien rokotemäärien odotetaan kasvavan merkittävästi, kun AstraZenecan rokote saa myyntiluvan. Euroopan lääkeviranomainen ilmoitti käsittelevänsä myyntilupaa 25.1 alkavalla viikolla. Mikäli se myönnetään, rokotteita voidaan odottaa saapuvan suurempia määriä helmikuussa. Tällöin voidaan aloittaa laajemmat väestörokotukset.

Koronarokotuksia jatketaan todennäköisesti koko vuoden 2021 ajan. On arvioitu, että laumaimmuniteetin muodostuminen väestössä vaatii noin 70 % rokotuskattavuuden.

Rokotteen antama suoja ja rokotettuihin suhtautuminen suun terveydenhuollossa

Rokote ehkäisee erittäin tehokkaasti oireista ja vakavaa COVID-19 tautia. Kaksi viikkoa ensimmäisen rokoteannoksen jälkeen mRNA rokotteen suojatehon on todettu olevan yli 50 % ja kolmen viikon kuluttua noin 80–90 %. Viikon kuluttua toisen rokoteannoksen antamisesta suojatehon on noin 95 %. Teho on erinomainen myös iäkkäillä henkilöillä.

Suojan kestosta ei kuitenkaan vielä ole tarkkaa tietoa. Vielä ei myöskään tiedetä varmaksi, estävätkö koronarokotteet viruksen erittymisen ja siten tarttumisen ihmisestä toiseen. Tuloksia ensimmäisistä transmissiotöistä odotetaan jo tammi-helmikuun aikana. Tämän vuoksi rokotetun henkilöstön tulee varotoimissa ja hygieniakäytännöissä toimia edelleen samalla tavalla kuin rokottamattomana. Myös potilaisiin suhtaudutaan toistaiseksi samalla tavalla kuin rokottamattomiin potilaisiin. Oireiden ilmaantuessa tulee edelleen hakeutua testiin sekä noudattaa myös muita ohjeita koronaviruksen torjumiseksi. Ohjeet tarkentuvat myöhemmin, kun tutkimustietoa kertyy lisää.

Nykytiedon mukaan sairastettu koronavirustauti antaa ainakin kuuden kuukauden kestoisen suojan valtaosalle sairastuneista, todennäköisesti pidemmäksikin aikaa. Sairastettu tauti ei kuitenkaan ole este rokottamiselle. Rokotteen teho aiemmin sairastaneilla on osoitettu hyväksi.

Rokotteiden turvallisuus ja mahdolliset haittavaikutukset

Koronavirusrokotteita kehitetään ennätyksellistä vauhtia ja kehittämistyöhön on panostettu valtavasti resursseja eri puolilla maailmaa. Rokoteaihiot käyvät kuitenkin läpi kaikki normaalit tutkimusvaiheet, joita nyt on tehty rinnakkain ajan säästämiseksi. Myös rokotteiden arviointiprosessia on nopeutettu niin, että arviointia tehdään sitä mukaa, kun tutkimukset valmistuvat. Kaikkia rokotteita yhteisesti koskevista arviointikriteereistä ei kuitenkaan jousteta EU:ssa, vaan koronavirusrokotteita arvioidaan ja myyntilupa myönnetään samoilla laatu-, turvallisuus- ja tehokriteereillä kuin muillekin rokotteille.

Kaikilla rokotteilla voi olla haittavaikutuksia. Useimmat haittavaikutukset ovat lieviä ja ohimeneviä, kuten punoitusta pistokohdassa, turvotusta ja kuumotusta. Joskus rokottamista seuraa myös lyhytaikainen kuume sekä jäsen- ja päänsärkyä.  Paikallis- ja yleisoireet alkavat yleensä parin vuorokauden sisällä rokottamisesta ja menevät ohi muutamissa tunneissa tai vuorokausissa.

Kaikki rokotteet voivat aiheuttaa myös harvinaisia vakavia allergisia reaktioita. mRNA-rokotteilla tällaisia reaktioita on raportoitu jonkin verran enemmän kuin rokotteilla yleensä, noin 1 tapaus 100 000 rokotettua kohden. Vielä ei tiedetä, mikä rokotteen ainesosa ne on aiheuttanut, mutta rokotteen sisältämän polyetyleeniglykolin on arveltu olevan avainasemassa. Valtaosa rokotteiden haittareaktioista tulee ilmi kuuden viikon kuluessa rokottamisesta. Paikallis- ja yleisoireet eivät estä jatkorokotuksia.

Lisätietoa:

THL Rokotteet ja koronavirus

THL Annettujen annosten määrä ja maahan saapuvat koronarokoteannokset
 

Takaisin sivulle: Hammaslääkärit ja koronavirus

1
Valtioneuvoston asetus ja THL:n ohje: rokotusjärjestys

1. Koronapotilaita hoitava terveydenhuollon henkilöstö sekä ympärivuorokautisen hoivan henkilöstö ja asukkaat

  • Teho-osastojen henkilökunta
  • Todettuja tai epäiltyjä covid-19-potilaita hoitavien vuodeosastojen ja päivystysosastojen sekä ensihoidon henkilökunta
  • Todettuja tai epäiltyjä covid-19-potilaita hoitavien infektiovastaanottojen henkilökunta, koronanäytteenottojen henkilökunta ja koronavirusdiagnostiikkaa tekevä laboratoriohenkilökunta
  • Iäkkäiden sosiaalihuollon asumispalvelujen ja laitoshoidon tehostetun palvelun toimintayksikköjen eli ympärivuorokautisen hoivan henkilökunta ja asukkaat
  • Kriittinen sosiaali- ja terveydenhuollon henkilöstö rajatusti, esimerkiksi elinsiirtoyksikköjen henkilökunta

2. Ikääntyneet ja henkilöt, joilla on vakavalle koronavirustaudille altistavia perussairauksia (mukaan lukien samassa taloudessa asuvat omaishoitajat)

  • ≥80-vuotiaat                            
  • 75–79-vuotiaat
  • 70–74-vuotiaat
  •  <70-vuotiaat, joilla on vakavalle koronavirustaudille erittäin voimakkaasti altistava sairaus
  •  <70-vuotiaat, joilla on vakavalle koronavirustaudille altistava sairaus

Vakavalle koronavirustaudille erittäin voimakkaasti altistavia sairauksia ovat esimerkiksi krooninen vaikea munuaissairaus, vaikea immunosuppressiivinen tila (elinsiirto, akuutti syöpähoito) ja vaikea krooninen keuhkosairaus. Vakavalle koronavirustaudille altistavia sairauksia ovat esimerkiksi sepelvaltimotauti ja kirroottinen maksasairaus.

3. Muu väestö

Kun saatavilla on lisää tietoa uusista koronarokotteista ja niiden maahan saapumisen aikatauluista, järjestystä voidaan täsmentää eri ryhmien (1–3) osalta.

Lähde:
Valtioneuvoston asetus STM/2020/266

THL: Koronavirusrokotteet eli COVID-19 -rokotteet – ohjeita ammattilaisille

Custom addthis block