Suun alueen tulehdukset ja sydän- ja verisuonisairaudet -yhteydet ja toimenpide-ehdotukset

Suomen Hammaslääkäriliitto ja Tutkijoiden ja kansanedustajien seura - TUTKAS - järjestivät yhteistyössä Suomen Sydäntautiliiton ja Suomen Kardiologisen Seuran kanssa 24.11.1999 eduskunnan auditoriossa Liiton 75-vuotisjuhlaseminaarin, aiheena suun alueen tulehdukset ja sydän- ja verisuonisairaudet. Seminaarissa kartoitettiin sydän- ja verisuonisairauksien ja suun alueen tulehdusten yhteydestä tällä hetkellä saatavilla oleva tutkimustieto ja tulevaisuudennäkymät sekä tehtiin toimenpide-ehdotukset nykyisen tiedon perusteella.

Seminaarissa päätetyt toimenpide-ehdotukset suomalaisten suun terveyden ja samalla yleisterveyden parantamiseksi:

1. Lääkärintarkastuksessa tehtävään sydän- ja verisuonisairauksien riskin arviointiin tulee kuulua myös suun ja hampaiden tulehdusten selvittäminen.

2. Hammaslääkärin tutkimukseen ja hoitoon tulee ohjata jo ennen vakavien sydän- ja muiden sairauksien puhkeamista.

3. Suusairauksien varhaista toteamista ja hoitoa tulee tukea.

4. Järjestelmällistä hammashoitoa tulee tukea kullekin potilaalle sopivassa hoitopaikassa.

5. Suun terveydenhuollossa ohjataan myös terveisiin elintapoihin, kuten tupakoimattomuuteen ja oikeaan ruokavalioon.

Jatkossa ehdotuksia toteutetaan yhteistyössä potilasjärjestöjen kanssa niistä tiedottamalla ja keskustelemalla. Toimenpide-ehdotukset pyritään saamaan mukaan kunkin alan hoitosuosituksiin; seminaarin ja paneelin osanottajat suosittelivat niitä lämpimästi.

-----------------------

Seminaari keräsi vilkkaaseen keskusteluun yhteensä n. 70 osallistujaa. Seminaarin avasi kansanedustaja, sivistysvaliokunnan jäsen Markku Markkula ja sen puheenjohtajana oli Liiton puheenjohtaja Heikki Vuorela.

Alla tilaisuudesta jaetut lehdistötiedotteet.

Toimituksille

Suomen Hammaslääkäriliitto ja Tutkijoiden ja kansanedustajien seura, TUTKAS, järjestävät yhteistyössä Suomen Sydäntautiliiton ja Suomen Kardiologisen Seuran kanssa eduskuntatalossa 24.11. seminaarin ja paneelin:

Suun alueen tulehdukset ja sydän- ja verisuonisairaudet - yhteydet ja toimenpide-ehdotukset

Seminaarissa ja paneelissa kartoitetaan, miten suun alueen tulehdusten ehkäisyllä ja hoidolla voidaan vaikuttaa sydän- ja verisuonitauteihin ja mitä tutkimusten perusteella tällä hetkellä tiedetään, mitkä ovat tulevaisuudennäkymät sekä ehdotetaan toimenpiteitä suomalaisten suun terveyden ja samalla myös yleisterveyden parantamiseksi.

Sosiaali- ja terveysministeriö julkaisi vuonna 1997 toimenpideohjelman suomalaisten sydän- ja verisuoniterveyden edistämiseksi. Siinä todetaan: "Viime aikoina on saatu uutta tutkimustietoa infektioiden (mm. hammastulehdusten ja keuhkoklamydian) yhteydestä sydän- ja verisuonisairauksien syntyyn. Suun alueen tulehduksia, erityisesti kroonista hampaiden kiinnityskudossairautta, parodontiittia, voidaan nykytiedolla pitää yhtenä sydän- ja verisuonisairauksien vaaratekijänä." Tuolloin pidettiin kuitenkin ennenaikaisena suositusten antamista siitä, millä tavoin infektioita tunnistamalla tai hoitamalla voitaisiin vähentää sairastumisvaaraa sydän- ja verisuonitauteihin.

Nyt on aika arvioida uudelleen hammastulehdusten ja erityisesti kroonisen hampaiden kiinnityskudostulehduksen ehkäisyn ja hoidon merkitystä sydän- ja verisuonisairauksille. Hampaiden kiinnityskudosten tulehdus poikkeaa monista muista infektioista siinä suhteessa, että sen seulonta on yksinkertaista eikä sen ehkäisyyn ja hoitoon useimmiten tarvita lääkkeitä. Hoitona on bakteereja sisältävän biofilmin ja sen kiinnityskohtien puhdistaminen hammaspinnoilta. Myös muita hammastulehduksia voidaan ehkäistä puuttumalla syihin.

Seuraavassa käyttöönne tiedostustilaisuudessa jaetut lyhenteet sekä seminaarissa ja paneelissa tehdyt yhteiset toimenpide-ehdotukset suomalaisten suun terveyden ja samalla yleisterveyden parantamiseksi.

Sirkka Asikainen HLT, erikoishammaslääkäri, dos., Helsingin yliopisto

Suun tulehdukset - tartunta, ehkäisy ja hoito

Kaksi yleisintä suun tulehdusta on hammasperäisiä bakteerisairauksia: hampaiden kiinnityskudossairaus eli parodontiitti irrottaa hammasta leukaluusta ja karies tuhoaa itse hammasta. Bakteeriärsytys käynnistää elimistön puolustusreaktiot. Puolustusreaktioilla voi olla myös haittavaikutuksia, ne voivat mm. aiheuttaa palautumattomia kudosmuutoksia1. Tulehdusten komplisoituminen voi johtaa henkeä uhkaaviin tulehduksiin. Sairaat suun limakalvot ja hampaisto tarjoavat avoimen infektiotien elimistöön.

Hammassairauksien yleisyyttä kuvaa, että jokaisella suomalaisella on niistä omakohtaista tai perheenjäsenten kautta saatua kokemusta. On kuitenkin harhakäsitys, että hammassairaudet kuuluisivat normaaliin elämänmenoon. Hammassairauksien ehkäisy ja hoito varhaisvaiheessa on tehokasta. Koska sekä parodontiitti että karies ovat alkuvaiheessa oireettomia, on yleistä, että hoitoon ryhdytään vasta kun hampaiden kiinnitys on tulehduksen pitkälle tuhoama tai hampaiden purentakestävyys on heikentynyt.

Tutkimukset ovat toistuvasti näyttäneet yhteyden infektioiden ja sydän- ja verisuonisairauksien välillä2,3. Monien muiden infektioiden tavoin myös hammasinfektiot, etenkin parodontiitti, lisäävät sydän- ja verisuonisairauksien vaaraa4,5. Vaikka syy-seuraus-suhteen näyttö ei ole vielä aukoton, uudet tutkimustulokset ovat tuoneet yksityiskohtaista tietoa mahdollisista mekanismeista, joilla todettu infektioiden ja sydän- ja verisuonitautien yhteys voidaan selittää. Tässä yhteydessä erityisen mielenkiintoisia infektion aiheuttajia ovat ns. gramnegatiiviset bakteerit. Niiden solupinnassa tietty rakenneosa käynnistää yksilöllisiä ateroskleroosin ja veritulpan kehittymiseen liittyviä reaktioita elimistössä6,7. Tulehtuneissa ientaskuissa näiden bakteerien määrä saattaa olla miljoonakertainen terveisiin verrattuna.

Parodontiittia aiheuttavat bakteerit tarttuvia

Lukuisissa tutkimuksissa on osoitettu, että parodontiitin aiheuttajabakteerit siirtyvät suusta toiseen8. Kuinka suuri tartuntavaara on, riippuu mm. kyseisten bakteerien määrästä syljessä, tartuntakertojen toistuvuudesta ja vastaanottajan alttiudesta. Terveellä näitä bakteereita ei ole tai on hyvin vähän. Parodontiitin hoidolla voidaan tartuttamisvaara lähikontakteille vähentää tai kokonaan poistaa. Hoidolla aikaansaatu terveys ylläpitää suussa edullista ekologiaa, mikä ei suosi parodontiitin aiheuttajabakteerien lisääntymistä.

Hammasinfektiot eroavat monista muista infektioista siinä, että niille tunnetaan tehokkaat ja yksinkertaiset ehkäisy- ja hoitotavat. Ne perustuvat nykytietoon näiden tautien synnystä, etenemistavasta ja bakteeri-infektioluonteesta. Ehkäisyn ja hoidon onnistuminen vaatii toimivan yhteistyön hammaslääkärin ja potilaan välille. Hammaslääkärin tehtäväksi jäävät suun sairauksien diagnostiikka, ehkäisyn ja hoidon suunnittelu ja toteutus sekä toimenpiteiden tarkoituksemukainen jakaminen muun hammashoitohenkilökunnan kanssa. Potilaan tehtävänä on riittävällä puhdistuksella pitää kurissa suun bakteerimäärä, erityisesti hampaiden ienrajoissa. Suun terveyden ylläpitämiseksi on myös tärkeää yksilöllisesti suunnitelluin määrävälein tarkistuttaa suunsa ja hampaistonsa hyvinvointi hammaslääkärillä.

Sairastumisvaara parodontiittiin on suurentunut huonossa hoitotasapainossa olevilla diabeetikoilla, tupakoitsijoilla ja 'suuhygieniakarkureilla'9. Koska äskettäin on löydetty vaikeaan parodontiittiin liittyviä periytyviä tekijöitä7, tällaista tautia sairastavien henkilöiden lähisukulaisten suun kunto tulisi tarkistaa.

Kirjallisuusviitteet:

1. Page R, Offenbacher S, Schroeder H, Seymour G, Kornman K. Advances in the pathogenesis of periodontitis: summary of developments, clinical implications and future directions. Periodontology 2000, 1997, 14, 216-248.
2. Valtonen V. Infection as a risk factor for infarction and atherosclerosis. Annals of Medicine 1991, 23, 539-543.
3. Epstein SE, Zhou YF, Zhu J. Infection and atherosclerosis. Emerging mechanistic paradigms. Circulation 1999, 100, e20-e28.
4. Mattila K, Valtonen V, Nieminen MS, Asikainen S. The role of infection as a risk factor for atherosclerosis, myocardial infarction and stroke. A review. Clinical Infectious Diseases, 1998, 26, 119-134.
5. Beck J, Garcia R, Heiss G, Vokonas PS, Offenbacher S. Periodontal disease and cardiovascular disease. Journal of Periodontology 1996, 67, 1123-1137.
6. Kane JP, Havel RJ. Polymorphism of the lipopolysaccharide receptor (CD14) and myocardial infarction. New evidence for a role of gram-negative bacterial infection? Circulation 1999, 99, 3210-3212 (Editorial)
7. Hart TC, Kornman K. Genetic factors in the pathogenesis of periodontitis. Periodontology 2000, 1997, 14, 201-215.
8. Asikainen S, Chen C. Oral ecology and transmission of Actinobacillus actinomycetemcomitans and Porphyromonas gingivalis. Periodontology 2000, 1999, 20, 65-81.
9. Salvi GE, Lawrence HP, Offenbacher S, Beck JD. Influence of risk factors on the pathogenesis of periodontitis. Periodontology 2000, 1997, 14, 173-201.

Lisätietoja:
Dos. Sirkka Asikainen, Helsingin yliopiston hammaslääketieteen laitos
Puh. (09) 1912 7365, sähköposti sirkka.asikainen@helsinki.fi

---------

Professori Ville Valtonen, HYKS, sisätautien klinikka

Infektiot ateroskleroottisten sydän- ja verisuonisairauksien riskitekijänä

Ateroskleroottiset sydän- ja verisuonisairaudet voivat ilmetä kliinisesti monin eri tavoin mm.
*sydän- ja aivoinfarktina
*äkkikuolemana ja
*katkokävelynä.

Sydän- ja verisuonisairauksien klassisina riskitekijöinä pidetään
*seerumin korkeata kolesterolitasoa
*tupakointia
*korkeata verenpainetta ja
*sokeritautia.

Myös infektio näyttää olevan merkittävä riskitekijä sydän- ja verisuonisairauksien synnyssä. Valtimokovettumasairauden eli ateroskleroosin perimmäinen syy näyttää olevan valtimonseinämän tulehdus. Pahanlaatuinen kolesteroli saostuu vähitellen vaurioituneeseen valtimonseinämään ja vähitellen ahtauttaa valtimoa. Vaurioituneessa ja ahtautuneessa valtimossa voi sitten tapahtua valtimonseinämän repeämä, joka tukkiessaan valtimon usein johtaa infarktiin.

Monet eri infektiot voivat tämän hetken tiedon mukaan lisätä sydän- ja verisuonisairauksien riskiä. Näistä tunnetuimpia ovat vaikeat bakteerien aiheuttamat verenmyrkytykset, krooninen keuhkoklamydiainfektio ja hammasinfektiot. Myös eräät virusinfektiot kuten influenssa ja eräät herpesinfektiot näyttävät lisäävän sydän- ja verisuonisairausriskiä. Infektio voi nykykäsityksen mukaan vaikuttaa ateroskleroosin syntyyn monessa eri vaiheessa ja usealla eri tavalla.

Hammasinfektioista etenkin krooninen hampaiden kiinnityskudostulehdus, parodontiitti, näyttää olevan riskitekijä sydän- ja verisuonisairauksille. Sekä sydän- että aivoinfarktipotilailla näyttää olevan enemmän hammastulehduksia kuin verrokeilla. Parodontiittia aiheuttavien bakteerien osasia on löydetty verisuonen seinämän kovettumakohdista eli ateroomaplakeista. Parodontiitti on yleinen sokeritautia sairastavilla, ja heillä on osoitettu parodontiittihoidon alentavan tulehdusarvoja, kuten seerumin CRP-tasoa, joka on yksi merkittävimmistä riskitekijöistä sydän- ja verisuonisairauksille. Parodontiittia sairastavilla on myös veren hyytymisjärjestelmä aktivoitunut suuremmassa määrin kuin verrokeilla, ja tämäkin lisää sydän- ja verisuonisairausriskiä.

Toistaiseksi ei ole kuitenkaan vielä voitu osoittaa, että hammasinfektiot olisivat selvässä syy-seuraussuhteessa sydän- ja verisuonisairauksien syntyyn. Tämä vaatii vielä paljon lisätutkimuksia.

Monen eri tekijän aiheuttamassa sairaudessa, kuten ateroskleroosissa, on usein vaikea osoittaa yhden yksittäisen tekijän merkitystä taudin synnyssä tai pahentajana. Lisäksi on syytä korostaa, että infektiot, mukaanlukien hammasinfektiot, voivat toimia myös synergistisinä tekijöinä klassisten riskitekijöiden kanssa ateroskleroosin synnyssä pitkän ajanjakson aikana. Tällaisessa tilanteessa voidaan joutua vaikuttamaan samanaikaisesti moniin eri riskitekijöihin, jotta saataisiin hyvä hoito- tulos. Vielä tärkeämpi päämäärä olisi estää ateroskleroosin kehittyminen oireiseen muotoon tai ainakin siirtää kliinisesti merkittävän ateroskleroosin syntyä usealla vuodella vanhempiin ikäluokkiin. Tällainen myönteinen kehitys onkin tapahtunut Suomessa viime vuosikymmenien aikana. Tähän myönteiseen kehitykseen on melko todennäköisesti syynä moneen eri riskitekijään samanaikaisesti vaikuttaminen. Tulevaisuudessa hammasinfektioiden tunnistaminen tulee todennäköisesti yhdeksi osaksi potilaan sydän- ja verisuonisairausriskiä arvioitaessa. Hammasinfektioiden hoito on todennäköisesti aloitettava jo varhaisesta lapsuudesta lähtien, mikäli halutaan päästä hyvään kokonaistulokseen. Toisaalta tämänhetkinen tieto ainakin diabeetikoilla viittaa siihen mahdollisuuteen, että myös keski-ikäisillä ja vanhuksilla voidaan jo lyhyellä parodontiitin hoidolla vaikuttaa edullisesti tulehdus- ja hyytymisarvoihin, jotka lyhyelläkin tähtäimellä ennustavat muutoksia sydän- ja verisuonisairauksien ilmaantumisriskissä.

-------

Dos. Matti Romo, Suomen Sydäntautiliitto

Hammashoidon toteutuminen potilasjärjestöjen kannalta

Infektioiden yhteys ateroskleroosin kehittymiseen ja sitä kautta sydän - ja verisuonisairauksien syntyyn on tällä hetkellä intensiivisen tutkimuksen kohteena. Hammasinfektiot ja erityisesti krooninen hampaiden kiinnityskudossairaus, parodontiitti, on useissa tutkimuksissa osoitettu valtimosairauksien, sepelvaltimotaudin ja aivoverisuonisairauksien, riskitekijäksi. Samalla kun sitova näyttö kausaalisuhteesta vielä puuttuu, on kaikki syy toivoa että sydänpotilaat hoitavat hampaansa mahdollisimman hyvin ja tekevät sen mahdollisimman varhaisessa vaiheessa - ennen sydän- ja verisuonisairauden kehittymistä.

Taloudelliset syyt estävät liian usein hammashoidon toteutumisen. Kun sairausvakuutus ei korvaa hammashoitoa ennen vuotta 1956 syntyneille, jäävät potilaat sairausvakuutusjärjestelmän ulkopuolelle juuri siinä iässä, jossa sepelvaltimotauti alkaa lisääntyä, eikä monessakaan terveyskeskuksessa ole resursseja hoitaa aikuisväestöä. Viimeisessä Sosiaali- ja terveysturvan keskusliiton sosiaalibarometrissä kolmannes vastaajista arvioi, että pitkäaikaissairaiden tilanne Suomessa on huono. Erityisen usein tingitään varojen puutteessa hammashoidosta.

Sydänpotilaan ja sydänjärjestön kannalta on toivottavaa, että koko väestön hammashoito saadaan sairausvakuutuksen piiriin ja myös terveyskeskusten resursseja lisätään aikuisväestön hammashoidon toteuttamiseksi. Tällöin päästään niistä hankalista tulkinnoista, joita nykyinen järjestelmä aiheuttaa esimerkiksi silloin, kun tiettyjen yleissairauksien yhteydessä suhteellisen tiukoin kriteerein hammashoito korvataan. Nyt esimerkiksi sepelvaltimoiden ohitusleikkausta edeltävä hammashoito periaatteessa korvataan, mutta yleensä vasta kun potilas on asetettu leikkausjonoon ja siten voidaan todistaa kysymyksessä olevan juuri ohitusleikkausta edeltävän hoidon. Kun jonotusaika - kaikeksi onneksi- on kaikkialla maassa lyhentynyt, ei hammashoitoa usein ehditäkään toteuttaa sen lyhyen aikavälin puitteissa, jolloin se olisi sairausvakuutuksen korvattavaa.

Sydänpotilaissa on myös erityisryhmiä, joiden kohdalla säännöllinen hammashoito on erityisen tärkeää kuten sydänläppävikaa sairastavat, keinoläppä- ja verisuoniproteesipotilaat sekä elinsiirtopotilaat. Heidän kohdallaan sairausvakuutus korvaa osan hammashoidosta, mutta saatujen tietojen mukaan eri puolilla maata hoitoon pääsy vaihtelee suuresti.

Sepelvaltimotaudin primaaripreventio on Suomessa onnistunut hyvin. Se perustuu siihen, että vaaratekijät tunnistetaan ja pyritään hoitamaan jo ennen sairauden oireiden kehittymistä. Kun huono hampaitten kunto on mitä todennäköisin vaaratekijä, tulee suun ja hampaiden tulehdusten selvittämisen ja tarvittaessa hoitamisen kuulua luonnollisena lääkärintarkastuksen osana sydän- ja verisuonitautien riskinarviointiin.

-------

Seminaarissa ehdotetut toimenpiteet suomalaisten suun terveyden/yleisterveyden parantamiseksi:

1. Lääkärintarkastuksessa tehtävään sydän- ja verisuonisairauksien riskin arviointiin tule kuulua myös suun ja hampaiden tulehdusten selvittäminen.

2. Hammaslääkärin tutkimukseen ja hoitoon tulee ohjata jo ennen vakavien sydän- ja muiden sairauksien puhkeamista.

3. Suusairauksien varhaista toteamista ja hoitoa tulee tukea.

4. Järjestelmällistä hammashoitoa tulee tukea kullekin potilaalle sopivassa hoitopaikassa.

5. Suun terveydenhuollossa ohjataan myös terveisiin elintapoihin, kuten tupakoimattomuuteen ja oikeaan ruokavalioon.

 

Custom addthis block