Sote- ja maakuntauudistus

Uudessa hallitusohjelmassa sosiaali- ja terveydenhuoltoa koskeva keskeinen tavoite on siirtää painopistettä perustason palveluihin ja ennaltaehkäisevään toimintaan. Tavoitteena on parantaa erityisesti kansansairauksien ehkäisyä ja hoidon vaikuttavuutta. Lisäksi hallitus haluaa vähentää eriarvoisuutta terveyspalveluissa.

Suun terveydenhuolto mainitaan suoraan kahdessa hallitusohjelman kohdassa:

  1. Sosiaali- ja terveyskeskuksen tarjoamiin palveluihin kuuluvat ainakin perusterveydenhuollon, suun terveydenhoidon, sosiaalityön ja kotihoidon lähipalveluja, kotisairaala, mielenterveys- ja päihdehuollon perustason palveluja, avokuntoutuspalveluja, kansansairauksien ehkäisyä sekä neuvola- ja muita ehkäiseviä palveluja.
  2. Suun terveydenhuollon sekä mielenterveyspalvelujen saatavuuden parantaminen ja laadun kehittäminen on tärkeä osa uudistusta.

Lisäksi monet ohjelman sosiaali- ja terveydenhuoltoa koskevista linjauksista tulevat todennäköisesti eri tavoin vaikuttamaan myös suun terveydenhuollon järjestelyihin. 

Sosiaali- ja terveydenhuollon palveluiden osalta hallituksen yleisenä tavoitteena on, että jokainen saa hoitoa, hoivaa ja huolenpitoa oikea-aikaisesti ja yhdenvertaisesti, ja että sote-palvelut ovat kustannustehokkaita ja vaikuttavia.

Ohjelmassa todetaan myös, että tuottajakentän monipuolisuus ja lähipalveluiden saavutettavuus otetaan huomioon.

Hallitus käynnistää Tulevaisuuden sosiaali- ja terveyskeskus -ohjelman, jossa kehitetään perustason palveluita.

Ohjelman mukaan myös hoitotakuuta perusterveydenhuollossa tiukennetaan niin, että jatkossa kiireettömään hoitoon pääsee viikon sisällä hoidon tarpeen arvioinnista. Myös suun terveydenhuollossa hoitotakuu kiristynee, mutta tarkkoja ohjelmakirjauksia sen toteuttamiseksi ei vielä ole.

Sote-uudistusta jatketaan

Sosiaali- ja terveyspalveluiden uudistusta jatketaan. Keskeisinä tavoitteina on kaventaa hyvinvointi- ja terveyseroja, turvata yhdenvertaiset ja laadukkaat sosiaali- ja terveyspalvelut, parantaa palveluiden saatavuutta ja saavutettavuutta, turvata ammattitaitoisen työvoiman saanti, vastata yhteiskunnallisten muutosten mukanaan tuomiin haasteisiin ja hillitä kustannusten kasvua.

Sote-uudostuksen valmistelussa otetaan huomioon edellisten vaalikausien valmistelu ja perustuslailliset reunaehdot. Uudistus tehdään hallitusti ja vaiheistaen.

Sosiaali- ja terveydenhuollon toiminnan painopistettä siirretään perustason palveluihin ja ennaltaehkaisevään toimintaan.

Sosiaali- ja terveydenhuollon uudistuksessa kootaan sosiaali- ja terveyspalveluiden järjestäminen kuntaa suuremmille itsehallinnollisille alueille. Maakuntien toiminnasta, taloudesta ja hallinnosta säädetään erillisellä lailla. Alueiden päätöksenteosta vastaavat suorilla vaaleilla valitut valtuutetut.

Erityistason palveluiden turvaamiseksi muodostetaan viisi yhteistoiminta-aluetta. Alueet pohjautuvat voimassaoleviin erityisvastuualueisiin (erva).

Maakunnat tuottavat palvelut pääosin julkisina palveluina. Yksityinen ja kolmas sektori toimivat täydentävinä palveluiden tuottajina. Erillisinä asioina valmistellaan maakuntien verotusoikeutta ja monikanavarahoituksen purkamista.

Uudenmaan sote-erillisratkaisun selvityksen loppuraportti julkistettiin joulukuussa 2020. Siinä esitetään, että jatkovalmistelu pohjautuu sosiaali- ja terveydenhuollon sekä pelastustoimen järjestämiseen neljällä itsehallintoalueella ja Helsingin kaupungilla. Myös erikoissairaanhoidon järjestämisvastuu olisi ensisijaisesti alueilla.

Asiakkaiden yhdenvertaisten ja sujuvien palveluiden turvaamiseksi ja itsemääräämisoikeuden vahvistamiseksi valmistellaan palvelusetelilain uudistus ja tehdään linjaukset henkilökohtaisen budjetin käyttöönotosta sote-uudistuksessa.

Sosiaali- ja terveyspalveluiden vaikuttavuutta ja tuottavuutta parannetaan, palveluiden kustannusten nousua hillitään ja niiden läpinäkyvyyttä ja avoimuutta lisätään.

Tavoitteena on myös sosiaali- ja terveydenhuollon ammattihenkilöiden työnjaon ja toimintatapojen uudistaminen. Tehtäviä halutaan jakaa yhä laajemmin eri ammattiryhmien välillä painottaen erityisesti sosiaalihuollon ammattihenkilöstön roolia.

Hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen

Päätösten hyvinvointi- ja terveysvaikutukset tullaan arvioimaan kattavasti. Hallitus haluaa parantaa erityisesti kansansairauksien ehkäisyn ja hoidon vaikuttavuutta. Yhtenä keinona ohjelmassa on mainittu matalan kynnyksen elintapaohjauksen ja ennaltaehkäisevien toimien lisääminen.

Eriarvoisuuden vähentäminen

Hallitus haluaa pienentää köyhyys- ja syrjäytymisriskiä. Erityisesti eläkeläisten ja lapsiperheiden köyhyyttä ja köyhtymistä vähennetään kehittämällä etuuksia ja palveluita.

Uudistettavan asiakasmaksulain tavoitteena on hoidon esteiden poistaminen ja terveyden tasa-arvon lisääminen muun muassa maksuttomuutta laajentamalla ja maksuja kohtuullistamalla.

Neuvottelutulos hallitusohjelmasta taustamateriaaleineen valtioneuvoston sivuilla.

Mikä sote- ja maakuntauudistus?

Sote- ja maakuntauudistus on historiallisen suuri muutos, jonka tarkoituksena on uudistaa sosiaali‐ ja terveyspalvelujen nykyinen järjestämismalli sekä uudistaa myös palveluiden rahoitusta ja tuottamista ja lisätä potilaan valinnanmahdollisuuksia.

Toteutuessaan uudistus vaikuttaa myös suun terveydenhuollon kokonaisuuteen: palvelujen tuotantoon, hammaslääkärityön kysyntään ja väestön mahdollisuuksiin saada suun terveydenhuollon palveluja.

Poliittisessa järjestelmässä uudistusta on valmisteltu jo usean hallituskauden ajan.

Lisätietoa STM:n sivuilta: Sosiaali- ja terveydenhuollon uudistus (sote-uudistus)

1
Hammaslääkäriliiton sote-linjauksia

Suun terveydenhuollon toimivista järjestämismalleista ja riittävästä resursoinnista on pidettävä huolta, kun sote-järjestelmää uudistetaan.

Kaikilla on oikeus terveeseen suuhun. Suu- ja hammassairauksien ehkäisyyn, hoitamiseen ja hoitojärjestelyihin tulee panostaa aiempaa selvästi enemmän. Suun terveydenhuollon toimivista järjestämismalleista ja riittävästä resursoinnista on pidettävä huolta, kun sote-järjestelmää uudistetaan.

Hammaslääkäriliitto tekee aktiivista vaikuttamistyötä ja tuo sote-uudistuksen valmisteluun hammaslääkärien ja suun terveydenhuollon näkökulman.

Liitto korostaa, että suun terveydenhuollon palvelut on kytkettävä entistä tiiviimmin osaksi muita sosiaali- ja terveydenhuollon palveluita.

Painotamme järjestämis- ja tuottamisvastuun erottamista sekä julkisen ja yksityisen sektorin täysimääräistä hyödyntämistä suun terveydenhuollon palveluissa. Uuden mallin tulee mahdollistaa myös pienien yksityisvastaanottojen osallistuminen palvelujen tuotantoon.  

Suunterveyden ja kokonaisterveyden näkökulmasta on tärkeää pitää koko väestö säännöllisen suun terveydenhoidon piirissä sekä pyrkiä hillitsemään terveyserojen kasvua.

Kaikenikäisillä tulee olla yhdenvertainen oikeus terveeseen suuhun varallisuuteen, elämäntilanteeseen tai asuinpaikkaan katsomatta.

Hoitotakuuta uudistettava

Liitto on esittänyt, että resursseja tulee ohjata myös suun terveydenhuollon hoitotakuun uudistamiseen. Säädöksistä tulee myös poistaa
mahdollisuus venyttää hoitoon pääsy kuuteen kuukauteen ja säätää hoitoon pääsyn takarajaksi kolme
kuukautta.

Lisäksi tulee laatia riittävän velvoittavat säädökset hoitojen valmistumiselle
kohtuuajassa, potilasturvallisesti ja laadukkaasti.

Liitto tukee jäseniä muutoksessa

Toteutuessaan sote-uudistus merkitsee muutoksia lähes kaikkien hammaslääkärien työhön, tavalla tai toisella.

Liitto tukee jäseniä muutoksessa tuottamalla ajantasaista tietoa uudistuksen vaikutuksista suun terveydenhuoltoon ja hammaslääkärien työhön sekä tarjoamalla jäsenneuvontaa ja -koulutusta.

Custom addthis block