Valinnanvapauslaki lähti eduskuntaan

Julkaistu: 
15.03.2018
Hallitus antoi esityksen sosiaali- ja terveyspalvelujen valinnanvapauden lainsäädännöstä eduskunnalle 8.3. Julkisesti rahoitettuja sosiaali- ja terveyspalveluja voisivat jatkossa tarjota asiakkaalle julkiset, yksityiset ja kolmannen sektorin toimijat.

Valinnanvapaus tarkoittaisi käytännössä sitä, että asiakas listautuu valitsemansa sosiaali- ja terveyskeskuksen asiakkaaksi ja valitsee lisäksi haluamansa suunhoidon yksikön. Maakunnan liikelaitos tarjoaisi omien sote-keskusten ja suunhoidon yksiköiden lisäksi kaikki sosiaalipalvelut ja muut terveyspalvelut.

Lain mukaan maakunnan liikelaitoksen olisi myönnettävä asiakasseteleitä tietyissä palveluissa, joista yhdeksi on määritetty ”suunhoidossa tarpeelliset hammasproteettiset hoidot”. Ehdotuksessa luetellaan myös tilanteita, joissa maakunta saa ottaa asiakassetelin käyttöön, yhtenä tällaisena on hampaiden oikomishoito.

Laki velvoittaisi maakuntia ja palveluntuottajia huolehtimaan asiakkaiden neuvonnasta ja ohjauksesta. Asiakkaat saisivat nykyistä paremmin tietoa sosiaali- ja terveyspalvelujen laadusta ja odotusajoista. Lisäksi sote-keskusten ja hammashoidon palveluntuottajien sekä asiakassetelipalvelun tuottajien pitäisi julkaista vuosittain tiedot muun muassa tuloistaan, maksamistaan veroista ja verotuspaikasta, voitoista ja tappioista, johdon palkoista ja palkkioista sekä yhteiskuntavastuun toteuttamisesta.

Maakunnat saisivat rahoituksen valtiolta. Maakunnat vastaisivat siitä, että niiden asukkaat saavat tarvitsemansa palvelut. Maakunnat maksaisivat tuottajille korvausta niiden hoitamista asiakkaista.

Palveluntuottajille maksettavissa korvauksissa otettaisiin huomioon asiakkaiden palvelutarpeeseen vaikuttavat tekijät, kuten ikä ja sairastavuus.

Sote-keskus ja maakunnan liikelaitos voisivat täydentää omaa palvelutuotantoaan ostamalla palveluja erikokoisilta yrityksiltä ja järjestöiltä. Näin myös pienillä yrityksillä olisi edellytykset toimia asiakassetelipalvelujen ja henkilökohtaisen budjetin palvelujen tuottajina.

Valinnanvapauden kautta järjestettävien palvelujen arvon arvioidaan olevan noin 29 prosenttia maakuntien järjestämistä sosiaali- ja terveyspalveluista. Tämä tarkoittaa noin 5,3 miljardia euroa julkisten sosiaali- ja terveyspalvelujen koko 18,6 miljardin euron rahoituksesta vuoden 2016 tasossa.

Näin uudistuksen on tarkoitus edetä

Eduskunta päättää valinnanvapauslain hyväksymisestä kesäkuussa 2018. Tarkoitus on, että maakunnat alkavat järjestää julkiset sosiaali- ja terveyspalvelut vuoden 2020 alusta. Syksystä 2019 alkaen asiakas voi valita maakunnan liikelaitoksen eli käytännössä maakunnan, jonka palveluissa asioi. Viimeistään 1.7.2020 maakunta ottaisi käyttöön asiakassetelin ja henkilökohtaisen budjetin. Sote-keskukset aloittaisivat toimintansa viimeistään 1.1.2021 ja suunhoidon yksiköt 1.1.2022.

Koska valmistelu on edennyt eri maakunnissa eri tahtiin, valinnanvapaus laajenee joissain maakunnissa jo vuosina 2018–2021 sosiaali- ja terveyskeskuksia ja suunhoitoa koskevina pilotteina. Asiakassetelin ja henkilökohtaisen budjetoinnin pilotteja toteutetaan vuosina 2018–2019.

Lakiesitystä koskevat materiaalit Alueuudistus.fi-sivuilla.

Hammaslääkäriliitto on pitänyt esillä suun terveydenhoidon tarpeita

Hammaslääkäriliitto on lakivalmistelun aikana korostanut, että valinnanvapauden tulee turvata kaikille suun terveydenhuollon palvelut. Liitto on tyytyväinen, että väestön kasvava tarve suun terveydenhuollon palveluille on ymmärretty, ja palvelut on lakiesityksessä asetettu pääosin samalle viivalle muiden sote-palvelujen kanssa.

Lain peruslähtökohta, jossa yksityiset tuottajat voivat päästä tasavertaisesti julkisten tuottajien rinnalle tuottamaan julkisia palveluja, on kannatettava, samoin siihen liittyvä järjestäjän ja tuottajan erottaminen. Toimivan valinnanvapausmallin rakentaminen edellyttää liiton mukaan kuitenkin lisäresursseja. Myös tuottajakorvausjärjestelmää tulee vielä muokata.

Jotta järjestelmä tulee toimivaksi, siinä on oltava riittävästi tuottajia. On kokonaisuuden kannalta keskeistä, että järjestelmään voivat liittyä kaiken kokoiset tuottajat, myös pienet. Hammaslääkäriliiton mielestä ainakin pienen tuottajan olisi voitava etukäteen ilmoittaa, kuinka monta asiakasta se pystyy ottamaan vastaan.

Toteutuessaan sote-uudistus muuttaa terveyskeskustenkin toimintaa monin tavoin. Maakunnilla on jatkossa järjestämisvastuu, mutta eri maakunnissa voidaan tehdä hyvinkin erilaisia ratkaisuja mm. oman palvelutuotannon organisoinnista.  Näistä ja muista sote- ja maakuntauudistuksen tuomista muutoksista annetaan tietoa ja keskustellaan meneillään olevalla Hammaslääkäriliiton kenttäkierroksella. 

Lue Hammaslääkäriliiton lausunto esitysluonnoksesta laiksi asiakkaan valinnanvapaudesta sosiaali- ja terveydenhuollossa.

Custom addthis block