Tiedote: Suun terveydenhuolto tarvitsee sotessa lisää resursseja ja siirtymäaikaa

Julkaistu: 
20.04.2018
Miten suun terveydenhuollon palvelut järjestetään osana sote-uudistusta, on jokaista suomalaista koskettava kysymys. Suun terveydenhoitoa tarvitsevat kaikki säännöllisesti läpi elämänsä, ja joka vuosi noin kolme miljoonaa potilasta käy hammaslääkärillä.

Suunterveys on tärkeä osa hyvinvointia ja terveyttä. Hammas- ja suusairauksilla on myös yhteyksiä moniin yleisiin kansansairauksiin, kuten sydän- ja verisuonitauteihin. Suomalaisilla on paljon hammas- ja suusairauksien hoidon tarvetta. Jatkossa palvelujen tarve yhä kasvaa, kun väestö ikääntyy.

Sote-uudistuksen valmistelussa Hammaslääkäriliitto on painottanut, että valinnanvapauden tulee turvata kaikille suun terveydenhuollon palvelut vähintään nykylaajuudessa. Jotta järjestelmä toimii, siinä on oltava riittävästi erikokoisia hoidon tuottajia. Toimivan valinnanvapausmallin rakentaminen suun terveydenhuoltoon vaatii myös lisää resursseja sekä muutoksia julkisten ja yksityisten tuottajien korvausjärjestelmään.

Hammaslääkäriliitto esittää, että pienien tuottajien toimintamahdollisuudet tulee turvata uudessa sote-järjestelmässä. Lisäksi tuottajilla tulee olla mahdollisuus rajata listautuvien asiakkaiden määrää.    

– Hammaslääkäriliitto ei hyväksy esityksen pohjana olevaa toimintamallia, joka on johdettu nykyisestä niukkojen resurssien sanelemasta ja pitkiin hoitoväleihin pohjautuvasta terveyskeskuskäytännöstä. Osa väestöstä saisi julkisia suun terveydenhuollon palveluja kolmen vuoden välien tai harvemmin. Tämä on myös vastoin kansainvälisiä suosituksia, joissa aikuisille suositellaan korkeintaan kahden vuoden tarkastusväliä. Uutta järjestelmää ei tule enää rakentaa sen varaan, vaan edellyttää suunhoidon yksiköiltä sitouttamista säännölliseen, kutsujärjestelmän sisältävään ja omahoitoa korostavaan toimintamalliin. Tällä tuetaan myös terveyttä ja säästetään kustannuksia, korostaa varatoiminnanjohtaja Anja Eerola.   

Laskelmien pohjana on aikuisten kunnalliseen hoitoon osoitettu raha. Tämä raha ei riitä, sillä suoran valinnan palvelujen käyttäjiksi siirtyy myös asiakkaita, jotka ovat aiemmin käyttäneet Kela-korvattua hammashoitoa.

Hammaslääkäriliitto on tuonut esiin myös hankaluuden hahmottaa, miten potilaan hoito toteutetaan suunhoidon yksikön ja liikelaitoksen yhteistyönä ilman hankalia byrokraattisia hidasteita.

Valinnanvapauslaissa suun terveydenhuoltoon esitetään kahden vuoden siirtymäaikaa vuosille 2022–2023. Tällöin korvausta ei vielä maksettaisi potilaiden listautumisesta (ns. kapitaatiokorvaus), vaan ainoastaan hoidosta.

Hammaslääkäriliitto esittää, että siirtymävaiheen korvausjärjestelmää jatketaan vielä pidempään, ainakin vuoteen 2025.

– Näin saadaan lisää aikaa kehittää toimiva korvausmalli ja pystytään hyödyntämään vasta käynnistyvien suun terveydenhuollon kokeilujen ja pilottien tuloksia. Tarvitaan myös lisää aikaa rakentaa uusia toimintamalleja ja mittareita, joilla hoidon tuottajia voidaan kannustaa tehokkaaseen, terveyttä ylläpitävään ja varhaishoitoa painottavaan toimintaan, sanoo toiminnanjohtaja Matti Pöyry.

Lisätietoja

Matti Pöyry, toiminnanjohtaja, Hammaslääkäriliitto, p. 050 1892, matti.poyry@hammaslaakariliitto.fi

Anja Eerola, varatoiminnanjohtaja, Hammaslääkäriliitto, p. 050 540 7289, anja.eerola@hammaslaakariliitto.fi

Hammaslääkäriliiton lausunto valinnanvapauslaista eduskunnan sosiaali- ja terveysvaliokunnalle 17.4.2018

Custom addthis block