STM: sote-järjestämislakiesitys eduskuntaan

Julkaistu: 
5.12.2014
Sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämislakiesitys lähti hallitukselta eduskunnan käsittelyyn 4.12.2014. Sote-järjestämislailla on tarkoitus uudistaa kunnallisen sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämistä, tuottamista, hallintoa, suunnittelua, rahoitusta ja valvontaa koskevat säännökset. Lain avulla luodaan uudenlainen palvelurakenne julkiselle sosiaali- ja terveydenhuollolle.

Nykyisessä mallissa noin 200 kunnallista organisaatiota on järjestämisvastuussa sote-palveluista ja myös tuottaa niitä.  

Uusi palvelurakenne muodostuu viidestä sosiaali- ja terveysalueesta, jotka vastaavat kaikkien palvelujen järjestämisestä. Tuottamisvastuussa olevat kuntayhtymät vastaavat palvelujen tuottamisesta

Sote-alueilla voi olla yhteensä enintään 19 tuottamisvastuussa olevaa kuntayhtymää. Ne voivat halutessaan myös ostaa palveluja yksityisiltä yrityksiltä ja järjestöiltä.

Uudistuksen tullessa voimaan sosiaali- ja terveysalueisiin kuuluvat kunnat määrätään lailla. Uusien sote-alueiden on tarkoitus aloittaa toimintansa vuoden 2016 alussa ja palvelujen tuottamisesta vastaavien kuntayhtymien vuoden 2017 alussa.

Kuntien kustannuksia arvioitiin

Sosiaali- ja terveysministeriö STM on tehnyt laskelmat kuntien tulevista sote-kustannuksista. Valtaosalla kunnista muutos on alle 200 euroa asukasta kohti vuodessa.

Suurimpia muutoksia tasoitetaan siirtymäajalla vuosina 2017–2020 sekä rajaamalla muutos enintään 400 euroon/asukas.

Uudessa mallissa kunnat maksavat sosiaali- ja terveysalueille asukaslukuun ja väestön palvelutarpeisiin perustuvan maksun. Sote-alueet maksavat palvelujen tuottamiskustannukset tuottamisvastuullisille kuntayhtymille.

Tarkkojen kuntakohtaisten kustannusten arviointi on tässä vaiheessa vaikeaa.  Sote-uudistuksen lisäksi kuntien kustannuksiin vaikuttavat myös tuleva valtionosuusuudistus sekä sosiaali- ja terveydenhuollon nykyiseen monikanavarahoitukseen mahdollisesti tehtävät uudistukset.

Liitto painottaa yksityisen ja julkisen yhteistyötä

Hammaslääkäriliitto on painottanut, että rakenteesta riippumatta suun terveydenhuolto tarvitsee julkisia ja yksityisiä palveluita.

– Toteutuessaan järjestämislaki tuo muutoksia myös suun terveydenhuoltoon, mm. henkilöstön asemaan nykyisten työantajaorganisaatioiden purkautuessa. Toiveena on, että uusien rakenteiden myötä väestö saa palveluja nykyistä paremmin kuntien ja yksityissektorin yhteistyötä hyödyntäen, sanoo Hammaslääkäriliiton varatoiminnanjohtaja Anja Eerola.

Yksityiset palveluntuottajat, myös pienet, tulisi liiton mukaan saada kytkettyä sote-alueen palveluihin muillakin tavoin, kuin ostopalveluiden tai palvelusetelien avulla

– Tältä osin järjestämislaki ei kuitenkaan tuone muutosta nykyiseen, vaan täytyy odottaa seuraavalla hallituskaudella mahdollisesta tehtävää sosiaali- ja terveydenhuoltopalvelujen rahoitusuudistusta. Nyt onkin erityisen tärkeää saada suun terveydenhuollon asiantuntemusta uusien organisaatioiden eri tasoille, jotta tieto suunterveyden ja riittävien suun terveydenhuoltopalvelujen merkityksestä leviää.

Hammaslääkäriliitto on aiemmassa lausunnossaan nostanut esille myös toimivien ja riittävän lähellä olevien suun terveydenhuollon palveluja merkityksen.

Lisäksi uudistuksessa tulee varmistaa suun terveydenhuollon erikoistason palvelujen riittävyys ja saavutettavuus.

Lue lisää sote-uudistuksesta STM:n sivuilta.

Custom addthis block