Näin hallitusohjelma vaikuttaa suun terveydenhuoltoon

Julkaistu: 
28.05.2015
Maan uusi hallitusohjelma painottuu odotetusti julkisen talouden sopeuttamiseen ja rakenteellisiin uudistuksiin. Hammaslääkäriliitto kokosi ohjelmasta suun terveydenhuoltoon vaikuttavat kohdat.

Sipilän hallituksen yleinen päätavoite on nostaa Suomen talous kestävän kasvun ja kohenevan työllisyyden uralle sekä turvata julkisten palvelujen ja sosiaaliturvan rahoitus. Hallitus sitoutuu 10 miljardin euron kestävyysvajeen kattamiseen. Keinoina ovat säästöt ja rakenteelliset uudistukset.

Kuntien tehtäviä ja velvoitteita hallitus sitoutuu vähentämään yhdellä miljardilla eurolla. Ohjelmassa sosiaali- ja terveydenhuollon uudistus on yksi keskeisistä rakenneuudistuksista.

Säästöjä etsitään myös Kela-korvauksista ja päivystyksestä

Sekä lääkärin että hammaslääkärin palkkioista maksettavaa korvausta alennetaan viidenneksellä vuoden 2016 alusta. Tämän jälkeen Kela-korvauksista voidaan säästää yhteensä vielä 60 miljoonaa euroa lisää, jos yhteiskuntasopimusta ei saada neuvoteltua.  

Hammashoidon osalta keskimääräinen korvaus käyntikertaa kohden on tällä hetkellä noin 26 prosenttia peritystä palkkiosta. Lääkärinpalkkioiden keskimääräinen korvaus on tällä hetkellä noin 21 prosenttia peritystä palkkiosta.
 
Hallitus myös uudelleen arvioi kuntien tehtäviä ja velvoitteita niin, että julkisen talouden menot eivät lisäänny. Suun terveydenhuollon päivystysasetus on mainittu arvioitavien tehtävien luettelossa.

Hammaslääkäriliitossa oltiin toisaalta huojentuneita hallitusohjelman linjauksista, toisaalta harmistuneita jatkuvista Kela-korvausten leikkauksista.  

– Viimeisen parin vuoden aikana on suun terveydenhuolto tuntunut monelle poliitikolle helpolta kohteelta ehdottaa leikkauksia.  Niiltä emme välty, mutta toisaalta emme ole uudessa hallitusohjelmassa mikään erityinen säästökohde terveydenhuollon kentässä, toteaa liiton toiminnanjohtaja Matti Pöyry.

Vaikuttamistyötä tarvitaan kuitenkin edelleen. Monia päätöksiä esimerkiksi kuntien tehtäväkarsinnasta tehdään elokuun budjettiriiheen mennessä.

– Kela-korvausten merkitys on käymässä kovin vähäiseksi ja ilmeistä on, että olemme siirtymässä yksikanavaiseen rahoitusjärjestelmään. Hammaslääkäriliitto on mukana vaikuttamassa siihen, että myös pienet tuottajat voisivat olla mukana uudessa palvelujärjestelmässä, Pöyry painottaa.

Positiivinen asia yrittäjille on hallitusohjelman kirjaus viiden prosentin yrittäjävähennyksestä.

Monia keinoja karsia kuntien kustannuksia

Hallitus hakee yhden miljardin säästöjä kuntien kustannuksista karsimalla lakisääteisiä tehtäviä sekä niiden toteuttamista ohjaavia velvoitteita. Hallitusohjelmassa on mainittu nämä periaatteet:

  • Uudistetaan sääntelypolitiikan periaatteet vuoden 2015 aikana. Palveluprosessiin ja resursseihin kohdistuvien velvoitteiden sääntelyn ja valvonnan sijaan siirrytään ohjaamaan ja valvomaan pal¬velutoiminnan tuloksia, esimerkiksi asiakkaiden vointia ja tyytyväisyyttä.
  • Joustavoitetaan kelpoisuusehtoja muun muassa tosiasialliseen osaamiseen ja soveltuvuuteen perustuen.

Hallitus edellyttää konkreettisia ehdotuksia velvoitteiden keventämisestä liittyen esim:

  • palvelujen saatavuuteen (määräajat, kapasiteetti)
  • palvelutuotannon resursseihin (kelpoisuusvaatimukset, tuotantoryhmien henkilöstörakenne, ryhmäkoot, henkilöstökoulutus, tilat)
  • palvelutuotannon sisäiseen viranomaisprosessiin (suunnitelmat, tiedon antaminen, viranomaisyhteistyö)  
  • palvelujen ulkoiseen prosessiin (asiakas- ja sidosryhmäyhteistyö, kuuleminen, tiedon antaminen).

Kuntien kustannusten karsimisesta päätetään yksityiskohtaisemmin kesän jälkeen hallituksen budjettiriihessä. Siihen mennessä täsmentyvät myös yksityiskohdat kunnilta poistettavista tehtävistä. Valmistelu tehdään yhteistyössä kuntien kanssa.

Kiireettömän hoidon määräajat tarkistetaan

Hallitus tarkistaa kiireettömien palvelujen ja hoidon määräajat joustavuuden lisäämiseksi.

Henkilöstön kelpoisuusehtoihin joustoa

Säästöjä etsitään myös joustavoittamalla kuntien henkilöstön kelpoisuusehtoja.

Yksityiskohtaisista ja kapea-alaisista kelpoisuusvaatimuksista luovutaan. Korostetaan tehtävään valittavan henkilön osaamista.

Julkisen vallan käyttöön kuuluvien tehtävien kelpoisuusehdot säädetään lainsäädännössä. Muilta osin lainsäädäntötasoisista koulutustasovaatimuksista luovutaan ilman erityisen painavia perus-teita.

Kelpoisuusehtoja uudistetaan niin, että korkea-asteen koulutusta vaativissa asiantuntijatehtävissä kelpoisuusehto on pääsääntöisesti korkeakoulututkinto. Tehtävät, joissa ei ole lain tai asetuksen tasoisia kelpoisuusvaatimuksia, jätetään myös jatkossa normituksen ulkopuolelle.

Sote-uudistus viritetään 19 alueen pohjalta

Hallitus sitoutuu sote-uudistuksen toteuttamiseen. Tavoitteena on terveyserojen kaventaminen ja kustannusten hallinta.

Ohjelman mukaan uudistus toteutetaan palveluiden täydellisellä horisontaalisella ja vertikaalisella integraatiolla sekä vahvistamalla järjestäjien kantokykyä. Tavoitteena on palveluketjujen saumaton kokonaisuus. Hallitus odottaa sote-uudistuksen tuovan noin kolmen miljardin säästöt.

Hallitusohjelman mallissa järjestämisvastuu siirretään kunnilta enintään 19 itsehallinnolliselle sote-alueelle. Ne vastaavat sosiaali- ja terveyspalveluiden järjestämisestä alueellaan.

Sairaaloiden työnjakoa hallitus uudistaa niin, että osa vaativasta erikoissairaanhoidosta keskitetään sosiaali- ja terveysministeriön ohjauksessa erityisvastuualueille. Kansanvaltaisuuden turvaamiseksi sote-alueita johtavat vaaleilla valitut valtuustot.

Sote-alueet tuottavat alueensa palvelut tai ne voivat käyttää yksityisiä tai kolmannen sektorin palveluntuottajia. Kilpailutuksissa korostetaan erilaisten tuottajien välistä kilpailuneutraliteettia. Palvelutuotannon tehokkuuden ja laadun arviointiin tehdään mittaristo.

Hallitusohjelman mukaan ensivaiheen rahoitusvaihtoehtoina selvitetään rahoituksen vaihtoehdot kuntien ja/tai valtion rahoitusmallit ottaen huomioon perustuslain reunaehdot. Toisessa vaiheessa siirrytään yksikanavaiseen rahoitusmalliin huomioiden työterveyshuollon asema.

Selvitetään valinnanvapaus-mallin yksityiskohdat ja EU:n potilasliikkuvuusdirektiivin implementoimiseksi tarvittavat lakimuutokset. Uudistuksen tavoitteena on vahvistaa perustason palveluita ja turvata ihmisten nopea hoitoonpääsy. Jos selvitykset edellyttävät lakimuutoksia, ne toteutetaan vaalikauden loppuun mennessä.

Hanketta varten asetetaan parlamentaarinen seurantaryhmä. Sosiaali- ja terveydenhuollon uudistukseen sisällytetään kustannusten tehokkaan hallinnan toteuttava budjettikehysjärjestelmä.

Hallitus käynnistää myös palvelusetelijärjestelmän laajentamiseen liittyvän kokeilu yhteistyössä kuntien/kuntayhtymien kanssa. Kokeiluun osallistuvat kunnat/kuntayhtymät tarjoavat kuntalaisille laajasti mahdollisuutta palvelusetelin käyttöön. Lakiin sosiaali- ja terveydenhuollon palvelusetelistä tehdään tarvittavat muutokset kokeilun kriteereistä.

Ennaltaehkäisy ja terveyden edistäminen kärkeen

Hallitus nostaa sosiaali- ja terveydenhuollon painopisteeksi ennaltaehkäisyn, sujuvat hoitoketjut hyvinvoivan henkilöstön sekä toimivat tietojärjestelmät. Uudistuksen myötä yhteisillä varoilla halutaan tuottaa enemmän terveyttä ja hyvinvointia

Hallitus haluaa edistää kansanterveyttä, kansalaisten liikkumista, terveellisiä elämäntapoja ja ravintotottumuksia sekä vastuunottoa omasta elämästä. Tavoitteiden saavuttamiseksi hallitus aikoo jalkauttaa terveyttä ja hyvinvointia edistävät hyvät käytänteet ja toimintamallit yhteis¬työssä järjestöjen kanssa.

Veroratkaisujen puolelta suunterveyteen liittyy makeisveron korotus.

Katso koko hallitusohjelma liitteineen valtioneuvoston sivuilta.

Custom addthis block