Lasten suunterveyden edistäminen edellyttää moniammatillista yhteistyötä

Julkaistu: 
18.05.2021
Neuvoloissa terveydenhoitajien yhtenä keskeisenä tehtävänä on perheiden terveyttä edistävien elintapojen ohjaaminen, ja yksi osa tätä elintapaohjausta on suunterveyden edistäminen. Ohjauksessa korostuu erityisesti ravinnon ja hyvien ruokailutottumusten merkitys suunterveydelle.

 

 

 

 

 

Neuvoloilla, samoin kuin kouluterveydenhuollolla, voisi olla nykyistä keskeisempi rooli hyvien hammashoitotapojen juurruttamisen ja edistämisen tukena, jos terveydenhoitajille järjestettäisiin sitä varten tarvittavat edellytykset, ennen muuta riittävät henkilöstöresurssit ja mahdollisuus asianmukaiseen lisä- ja täydennyskoulutukseen. Henkilöstövoimavarat neuvoloissa ja kouluterveydenhuollossa ovat useilla paikkakunnilla alimitoitetut. Terveystarkastuksissa on paljon huomioitavia asioita, joita lapsen ja koululaisen terveyden ja hyvinvoinnin kannalta tulee seurata, ja vanhempien esittämiin huolen aiheisiin on puututtava. Aikaresurssit lasta ja perhettä kohden ovat hyvin rajalliset, eikä aikaa perheiden yksilölliseen elintapaohjaukseen ole riittävästi.

Yhteistyö neuvolan, kouluterveydenhuollon, vanhempien, hammashoidon, varhaiskasvatuksen ja koulun ammattilaisten kesken on oleellisen tärkeää lasten suunterveyden edistämisessä. Kuntien hyvinvointisuunnitelmiin tulisi kirjata neuvolan ja kouluterveydenhuollon terveyden edistämisen tavoitteet ja nostaa esiin myös painopisteitä lasten suunterveyden edistämiseksi. Tavoitteiden toteuttamiseen tulee varata riittävät määrärahat, ja tavoitteiden toteutumista tulee arvioida systemaattisesti. Kuntien sekä tulevien hyvinvointialueiden johtamisessa tulee kiinnittää erityistä huomiota terveyttä edistävän ennaltaehkäisevän työn osaamiseen.

Suunterveyden edistäminen olisi tärkeää ottaa nykyistä useammin esiin odottavien perheiden valmennuksessa. Valtioneuvoston asetuksen mukaan ensimmäistä lasta odottavilla perheillä on oikeus vähintään yhteen maksuttomaan suunhoidon neuvontaan ja hoidontarpeen arviointiin hammashoitolassa. Neuvolakäynnillä terveydenhoitajan on hyvä muistuttaa tästä mahdollisuudesta. Terveydenhoitajien on tärkeää muistuttaa suuhygieniasta ja hampaiden hoidosta jokaisen muunkin raskauden aikana. Tämä koskee myös isää/kumppania.

Raskausaika on otollinen vaihe kaikenlaisille elintapojen ja tottumusten muutoksille. Suuhygienian merkitys korostuu, sillä suussa oleva tulehdus voi altistaa raskauskomplikaatioille. Neuvolan terveydenhoitajien on myös hyvä korostaa, että perheen tapoja ja tottumuksia kannatta muokata sellaisiksi, että ne tukevat syntyvän lapsen suunterveyttä. Lapsen vanhemmilla on keskeinen rooli lapsensa suun ja hampaiden hoitotottumusten ohjaajina.

On tärkeää, että lapsi tottuu pienestä pitäen siihen, että hampaat harjataan aamuin ja illoin. Jos tästä tavasta pidetään kiinni, tapa voi juurtua kestäväksi osaksi lapsen elintapoja. Tähän tulisi rohkaista myös lastenneuvolakäynneillä. Taaperoikäisen lapsen hampaita harjataan sitä todennäköisemmin, mitä parempaa huolta vanhemmat pitävät omista hampaistaan.

Ravintotottumukset ja hampaiden hoitamisen tavat siirtyvät vanhemmilta lapselle. Vanhempien myönteinen asenne lapsen hampaiden hoitoon, hampaiden harjaukseen ja välipalasyömisen kontrollointiin vahvistaa lapsen suunterveyttä edistäviä tapoja. Vanhempia on hyvä kannustaa juttelemaan lapsen kanssa hänen ikätasonsa mukaisesti hampaiden harjauksen tärkeydestä ja hampaiden terveyteen vaikuttavista tekijöistä.

Riittämätön suuhygienia altistaa melkoisen osan suomalaisista sekä hampaiden reikiintymiselle että parodontiitille (hampaan kiinnityskudosten tulehdukselle). Pahimmillaan reikiintyminen voi alkaa rajuna jo ennen kouluikää. Hoitamattomaan parodontiittiin liittyvä matala-asteinen tulehdus puolestaan altistaa seurauksiltaan vakaville kansantaudeille, kuten diabetekselle ja valtimotaudille. Hampaiden hoito ja suuhygieniasta huolehtiminen on siten merkityksellistä ihmisen kokonaisterveyden ja hyvinvoinnin kannalta.

Suomessa hampaita harjataan keskimäärin selvästi laiskemmin kuin Suomen kaltaisissa OECD-maissa. Erityisesti tämä koskee poikia ja aikuisia miehiä. FinTerveys 2017 -tutkimuksessa 30 vuotta täyttäneistä miehistä 53 % ja naisista 80 % ilmoitti harjaavansa hampaansa vähintään kaksi kertaa päivässä. WHO:n koululaistutkimuksen kyselyssä lukuvuonna 2017/2018 näin teki 15 vuoden ikäisistä pojista 50 % ja tytöistä 76 %.

Kirjoittajat:

Tiina Mäenpää, puheenjohtaja, Suomen Terveydenhoitajaliitto
Henna Virtomaa, toiminnanjohtaja, Suomen Hammaslääkäriliitto
Hannu Hausen, professori emeritus, Suomen Hammaslääkäriliitto
Outi Hautamäki, toimittaja, asiantuntijahammaslääkäri, Suomen Hammaslääkäriliitto

Kirjoitus on julkaistu myös Terveydenhoitajaliiton sivuilla.

Lisälukulinkkejä:

https://blogi.thl.fi/lasten-ja-nuorten-hampaiden-harjaaminen-on-huolestuttavan-vahaista-nain-muutamme-tilanteen/
13.2.2020

https://blogi.thl.fi/lasten-ja-nuorten-hampaiden-harjaamisaktiivisuus-paranee-vahitellen-miten-myonteista-kehitysta-voidaan-nopeuttaa/
14.10.2020

Hausen H. Hampaiden harjaus opitaan jäljittelemällä. Neuvola ja kouluterveys 2020; 20(3): 26. https://issuu.com/lapsi2000ry/docs/neuvolajakouluterveys_3_2020 (kolumni on sivulla 26)

Custom addthis block