Hammaslääkäripalvelut uhkaavat jäädä kustannustuen väliinputoajiksi

Julkaistu: 
1.07.2020
Yksityiset hammaslääkäripalvelut uhkaavat jäädä yrityksille myönnetyn koronakevään kustannustuen väliinputoajiksi. Tukea saavia toimialoja määriteltäessä on käytetty verottajan alv-tietoja, eivätkä hammaslääkäripalvelut kuulu alv:n piiriin. Laissa kustannustuesta on annettu mahdollisuus hakea tukea myös sellaisille yrityksille, jotka eivät kuulu tuettaviin toimialoihin. Näin ollen myös hammaslääkäripalvelujen tuottajat voivat hakea tukea. Tämä kuitenkin edellyttää, että tukitarpeelle on erityisen painavat perusteet. Hammaslääkäriliitto paheksuu toimialan eriarvoista kohtelua tuen myöntämisessä. Liiton vaikuttamistyö asiassa jatkuu.

Eduskunta on kesäkuussa päättänyt määräaikaisen kustannustuen myöntämisestä yrityksille, joiden liikevaihto on pudonnut merkittävästi koronaviruksen vuoksi ja joilla on vaikeasti sopeutettavia kustannuksia. Tuen piiriin kuuluvista toimialoista säädetään valtioneuvoston asetuksella.

– Toimialoja määriteltäessä on käytetty verottajan alv-tietoja. Koska hammaslääkäripalvelut eivät kuulu alv:n piiriin, ne eivät ole automaattisesti oikeutettuja kustannustukeen. Kelan tilastoista käy kuitenkin ilmi, että hammaslääkäripalveluissa myynti on vähentynyt lähes 30 prosenttia, kun edellytys toimialan pääsylle tuen piiriin on laissa 10 prosenttia, huomauttaa Hammaslääkäriliiton lakimies Heikki Kuusela.

Järjestely asettaa Kuuselan mukaan pääosin arvonlisäverosta vapaat alat eriarvoiseen asemaan. On myös sattumanvaraista, onko pääosin arvonlisäverosta vapaan alan mahdollinen arvonlisäveron alainen toiminta vähentynyt vaadittavalla tavalla vai ei. Näin ollen tuen piirissä voi olla terveydenhuollon aloja, joilla arvonlisäverollinen toiminta edustaa vain pientä osaa toimialan liikevaihdosta, mutta tämä arvonlisäverollinen osuus on alentunut vaaditulla tavalla.  

– Päätös tuntuu epäoikeudenmukaiselta. Koronaepidemia on vaikuttanut voimakkaasti useimpien vastaanottojen toimintaan. Uudellamaalla moni pieni vastaanotto on ollut suljettuna. Niilläkin vastaanotoilla, joissa annettiin kiireellistä hammashoitoa riskiryhmiin kuulumattomille ja hengitystieoireettomille potilaille, on jouduttu lomauttamaan henkilökuntaa kysynnän laskiessa voimakkaasti. Pelkästään se, että ei voida käyttää alv-tilityksiä verrattaessa liikevaihdon laskua, ei voi olla peruste koko toimialan jättämiseksi tuen ulkopuolelle. Tieto epidemian vaikutuksista toimialaan on toimitettu ministeriöön, painottaa Hammaslääkäriliiton varapuheenjohtaja Pia Helander.

Liiton vaikuttamistyö asiassa jatkuu

Hammaslääkäriliitto paheksuu valittua toimintatapaa ja tehtyä toimialavalintaa. Hammaslääkäripalvelujen tuottajien jättäminen tällä tavalla kustannustuen ulkopuolelle on erikoista.

Valtioneuvoston asetuksella on nyt tietoisesti jätetty tuettavien toimialojen ulkopuolelle toimiala, joka on suun terveydenhuollon järjestelmän kannalta keskeinen, ja jonka tuen tarve on ollut valmistelijoiden tiedossa. Liiton vaikuttamistyö asiassa jatkuu.

Mahdollisuus tukeen erikoistapauksissa

Laissa kustannustuesta on annettu mahdollisuus hakea tukea myös sellaisille yrityksille, jotka eivät kuulu tuettaviin toimialoihin. Näin ollen myös hammaslääkäripalvelujen tuottajat voivat hakea tukea. Tämä edellyttää, että tukitarpeelle on erityisen painavat perusteet.

Kustannustukilain perusteluiden mukaan säännöksellä halutaan huomioida tilanteet, joissa lain pääsäännön mukaisesti tuen piiriin kuulumattomalle toimialalle jäävän yrityksen merkittävät taloudelliset ongelmat johtuisivat COVID19-pandemiasta.

Talousvaliokunnan mietinnön mukaan poikkeusta harkittaessa olennaista on, kohtaako yrityksen toimintaa jokin julkisoikeudellinen rajoitus säädöksen tai kirjallisen määräyksen muodossa. Lisäksi yrityksen tulisi osoittaa, että liikevaihdon lasku liittyy COVID19-pandemiaan eikä esimerkiksi yrityksen normaaliin kausivaihteluun tai muuhun COVID19-pandemiasta riippumattomaan syyhyn.

Kustannustuki maksetaan Valtiokonttorista. Tukea voi hakea 7.7.–31.8.2020. Tukea on syytä hakea mahdollisimman pian.

Valtiokonttorille osoitettavassa tukihakemuksessa on selvitettävä ainakin seuraavat seikat:

1. Yrityksen liikevaihdon aleneminen. Tämä todetaan yrityksen oman ilmoituksen perusteella. Tiedot täytyy johtaa yrityksen kirjanpidosta. Vertailuajankohta on 1.3.–30.6.2019. Yrityksen huhtikuun 2020 tai tukikauden keskimääräisen kuukausikohtaisen liikevaihdon tulee olla yli 30% pienempi kuin vertailuajankohdan keskimääräinen liikevaihto.

2. Tukikaudelta maksetut yrityksen työntekijöiden palkkauskulut tulorekisterin tietojen mukaan.

3. Yrityksen ilmoittamat tukikauden kiinteät kulut, joihin luetaan vuokrakulut ja muut kulut omassa käytössä olevasta kiinteistöomaisuudesta, laite- ja esinevuokrat, käyttöoikeuskorvaukset sekä lisenssimaksut.

4. Yrityksen vertailuajankohdan liikevaihto on ollut vähintään 20 000 euroa.

5. Erityisen painavina seikkoina tuen saamiseksi on pidettävä valtioneuvoston ja STM:n antamia ohjeita. Näiden johdosta:

  • 70-vuotiaiden potilaiden hoito on vähentynyt lähes olemattomaksi.
  • Suun terveydenhuollon palveluiden kysyntä romahti tartuntavaaran pelosta.
  • Hoitotoimenpiteisiin on täytynyt varata normaalia enemmän aikaa, jotta suositellut varotoimenpiteet ja vaihtoehtoiset toimintatavat on ollut mahdollista toteuttaa. Tämä on vähentänyt annettavan hoidon määrää.
  • Odotustilojen varoetäisyyksien noudattaminen on vähentänyt odotustilojen kapasiteettia ja näin ollen annettavan hoidon määrää.
  • Hoitojen väliin jäävä aika on kasvanut ja vähentänyt näin ollen annettavan hoidon määrää.

6. Kaikki muu sellainen tieto, joka osoittaa erityisen painavaa perustetta tuen saamiseksi.

Lisätietoa kustannustuen hakemisesta Valtiokonttorin sivuilta.

Lisätietoa kustannustuesta löytyy myös webinaarista, jossa Valtiokonttorin asiantuntijat kertovat:   

  • Millainen yritys voi saada tukea?
  • Mihin kustannuksiin tukea voi saada?
  • Miten tukea haetaan?
  • Mistä saa neuvoja hakemuksen tekoon?

Katso Valtiokonttorin webinaaritallenne.

Custom addthis block