Hammaslääkäriliitto: Kela-korvausten poisto heikentäisi suun terveydenhuollon palveluja

Julkaistu: 
4.06.2021
Etenkin koronaepidemian aiheuttaman hoitovelan paikkaamiseksi olisi tärkeää saada kaikki suun terveydenhuollon resurssit tehokkaasti käyttöön.

Suun terveydenhuollossa julkisia hoitoresursseja ei ole mitoitettu koko väestön hoitamiseen. Aikuisväestön palveluista noin puolet tuotetaan yksityisesti. Kela-korvaus on julkiselle taholle kustannustehokas tapa parantaa hoidon saatavuutta. Yksityisessä hammashoidossa potilaan maksuosuus on nykyisellä korvaustasolla noin 85 %.

Silti Kela-korvausten luonteesta nousee välillä esille virheellisiä käsityksiä. Yksi esimerkki on Vasemmistoliiton Jussi Saramon taannoinen heitto yksityisen hoidon Kela-korvauksista luopumista (https://www.hs.fi/politiikka/art-2000007984296.html). Opetusministeri Saramo kuvasi korvauksen tukena yksityisille terveydenhuollon toimijoille. Näkemys on virheellinen. Kela-korvaukset ovat tukea hoidon saajalle siitä maksusta, minkä hän maksaa yksityiselle hoidon tuottajalle.  

Yksityisen terveydenhuollon Kela-korvauksia hyödynnetään kaikissa tuloluokissa. On selvä, että korvauksen merkitys kasvaa, mitä alempiin tuloluokkiin mennään. Korvausten poistaminen olisikin haitallisinta nimenomaan pienituloisille. Toisaalta korvauksen nostaminen helpottaisi suhteessa eniten juuri näitä ihmisiä.

Kela-korvausten poisto johtaisi julkisen terveydenhuollon hoitotaakan kasvamiseen, terveydenhuollon kulujen lisääntymiseen, hoitojonojen kasvamiseen ja potilaiden eriarvoistumiseen.

Toiminnanjohtaja Henna Virtomaa, Hammaslääkäriliitto
Lakimies Heikki Kuusela, Hammaslääkäriliitto

Custom addthis block