Hammaslääkärijärjestöjen tiedote: Osaamisen kehittäminen on osa hammaslääkärin työtä – riittävä täydennyskoulutus on turvattava

Julkaistu: 
8.01.2020
Noin 30 % hammaslääkäreistä kokee saavansa liian vähän täydennyskoulutusta. Hammaslääkärijärjestöjen päivitetty suositus ammatillisen osaamisen kehittämisestä muistuttaa, että osaamisen ylläpitäminen ja sen suunnitelmallinen kehittäminen on ennen kaikkea potilaan etu. Se on myös hammaslääkärin lakisääteinen ja eettinen velvollisuus ja oikeus.

Hammaslääkärin ajantasainen tietotaito on korkeatasoisen ja turvallisen hoidon perusta. Jatkuva kouluttautuminen kuuluu olennaisena osana hammaslääkärin ammattiin. Laki terveydenhuollon ammattihenkilöistä velvoittaa ammattihenkilöt kehittämään ammattitaitoaan ja perehtymään ammattitoimintaansa koskeviin säännöksiin ja määräyksiin. Laki edellyttää, että ammattihenkilön työnantajan tulee mahdollistaa riittävä ammatillisen osaamisen kehittäminen. Terveydenhuoltolaki velvoittaa kuntia ja sairaanhoitopiirejä huolehtimaan siitä, että terveydenhuoltohenkilöstö osallistuu riittävissä määrin täydennyskoulutukseen.

Suosituksen mukaan hammaslääkärin tulisi kehittää osaamistaan ainakin 8–9 päivää vuodessa, mikä perustuu peruskoulutuksen pituuteen ja työn vaativuuteen – pohjana tälle on valtioneuvoston periaatepäätös. Hammaslääkäriliiton vuoden 2019 työmarkkinatutkimuksen mukaan (n = 1 209, vastausprosentti 28 %) hammaslääkärit osallistuvat koulutuksiin keskimäärin noin seitsemän päivää vuodessa. Tämän lisäksi osaamista kehitetään myös muulla tavoin, kuten lukemalla ammattikirjallisuutta.

Lähes 30 % työmarkkinatutkimukseen vastanneista kokee saaneensa liian vähän täydennyskoulutusta.

– Valitettavasti Hammaslääkäriliittoon tulee koko ajan entistä useammasta työpaikasta viestiä, että koulutukseen pääsyä on kiristetty. Tämä on hyvin lyhytnäköistä, toteaa Hammaslääkäriliiton asiantuntijahammaslääkäri Nora Savanheimo.

Liian vähän koulutusta saaneiden hammaslääkärien osalta on tärkeää selvittää, mistä tämä johtuu ja mitä toimenpiteitä osaamistarpeiden kattamiseksi tarvitaan. Syyt voivat liittyä työpaikkaan ja esim. organisaation resursseihin. Taustalla voi olla myös työn ulkopuolisia, hammaslääkärin omaan elämäntilanteeseen liittyvä esteitä.

Laadukas koulutus vaikuttaa

Päivitetyssä suosituksessa kiinnitetään huomiota etenkin koulutuksen suunnitelmallisuuteen, vaikuttavuuteen, laatuun ja riippumattomuuteen. Laadukas koulutus on vaikuttavinta ja tutkitusti oppimista tapahtuu etenkin silloin, kun siirrytään omaan mukavuusalueen ulkopuolelle.
Hammaslääkärin tulee kehittää osaamistaan kaikilla hammaslääketieteen osa-alueilla sekä päivittää myös työelämätaitojaan. Osaamisen keittämisen tulisi olla vaikuttavaa eli tuoda työhön sujuvuutta, muuttaa tarvittaessa toimintamallia tai vahvistaa käytäntöjä.

– Osaamisen kehittäminen on prosessi, johon liittyy omien tavoitteiden asettaminen ja palautteen antaminen, arviointi tavoitteiden toteutumisesta ja pohdinta, miten sovellan opittua omassa työssäni. Suuri osa koulutuksen vaikuttavuudesta syntyy opitun siirtämisestä käytäntöön potilaiden hyödyksi, sanoo Apollonian pääsihteeri Vesa Pohjola.

Osaaminen on tärkeä tekijä myös työhyvinvoinnin ja työssä jaksamisen kannalta. Mahdollisuus kehittää osaamistaan on voimavara organisaatiossa: laadukas ja sujuva työ säästää sekä työyhteisön että potilaan resursseja ja tuo kustannussäästöjä.

Tutustu Hammaslääkäriseura Apollonian, Hammaslääkäriliiton ja Terveyskeskushammaslääkäriyhdistyksen Hammaslääkärin ammatillisen osaamisen suunnitelmallinen kehittäminen -suositukseen.

Lisätietoja:

Custom addthis block