Kaksi hammaslääketieteen opiskelijaa harjoittelee opetusklinikalla
Uutinen

Hammaslääketieteen opiskelijoiden hyvinvointitutkimus 2026 on julkaistu

Hammaslääketieteen opiskelijoista valtaosa kokee valinneensa oikean alan ja saavansa tukea opiskelukavereiltaan. Erityisesti kliinisen vaiheen opinnot kuitenkin kuormittavat opiskelijoita. Huolta aiheuttavat esimerkiksi kliinisten suoritteiden saaminen, potilaiden peruutukset ja opetushenkilökunnan riittävyys. Tiedot selviävät Hammaslääketieteen opiskelijoiden hyvinvointitutkimuksesta 2026.

Hammaslääkäriliiton toteuttamassa tutkimuksessa selvitettiin opiskelijoiden hyvinvointia, opintojen kuormitustekijöitä, taloudellista tilannetta sekä valmistumisen jälkeisiä urasuunnitelmia. Kysely on ideoitu hammaslääketieteen opiskelijoita edustavan SHOL:in ja liiton yhteistyönä. 

Valtakunnallinen kysely toteutettiin 28.4.–22.5.2026. Siihen vastasi 248 opiskelijaa Helsingin, Itä-Suomen, Oulun ja Turun yliopistoista. Vastausaste oli 27 prosenttia. 

Hammaslääkäriliitto hyödyntää tuloksia opiskelijoiden edunvalvonnassa.

Hammaslääketieteen opiskelijoiden hyvinvointitutkimuksia on tehty vuodesta 2011 lähtien.

Poimintoja opiskelijoiden hyvinvointitutkimuksen 2026 tuloksista

  • Opiskelijoista 87 prosenttia koki, että hammaslääketieteen koulutusohjelma on juuri oikea paikka heille. Lähes yhdeksän kymmenestä kertoi opintojen sisältöjen motivoivan heitä.
  • Opiskelukavereilta saatu tuki koettiin erittäin vahvaksi. Noin 90 prosenttia pystyi puhumaan opiskelukavereilleen mieltä painavista opiskeluasioista tai ongelmista.
  • Opintojen kuormitus lisääntyi kliiniseen vaiheeseen siirryttäessä. Neljännen vuosikurssin opiskelijoista 79 prosenttia ja viidennen vuosikurssin opiskelijoista 81 prosenttia piti opintoja melko tai erittäin raskaina.
  • Kliinisen vaiheen opiskelijoista 83 prosenttia koki potilaiden viime hetken peruutusten ja uusien aikojen sopimisen aiheuttaman lisätyön kuormittavaksi. Kliinisten suoritteiden saaminen kuormitti paljon 71 prosenttia vastaajista.
  • Kliinisen vaiheen opiskelijoista 76 prosenttia arvioi, ettei klinikassa ole tarpeeksi opetushenkilökuntaa. Yli puolet piti opettajien odotusaikoja kohtuuttomina.
  • Taloudellinen tilanne aiheutti vähintään jonkin verran stressiä 47 prosentille opiskelijoista. Opintolainaa oli nostanut 70 prosenttia vastaajista.
  • Opiskelijoista 75 prosenttia uskoi työllistyvänsä hammaslääkärin töihin heti valmistumisensa jälkeen. Vuoden 2024 tutkimuksessa osuus oli 98 prosenttia, joten usko työllistymiseen on heikentynyt.
  • Kliinisen vaiheen opiskelijoista noin puolet haluaisi työskennellä valmistuttuaan terveyskeskuksessa. Oma koulutuspaikkakunta oli suosituin alue jäädä töihin valmistumisen jälkeen (oman alueen suosio oli 26–63 prosenttia koulutuspaikkakunnasta riippuen).
  • Hammaslääketieteen opintojen koettu kuormittavuus on vähentynyt hieman aiempiin tutkimuksiin verrattuna sekä prekliinisessä että kliinisessä vaiheessa. Asteikolla 1–4 kaikkien vastaajien keskiarvo laski prekliinisessä vaiheessa 2,4:stä 2,2:een ja kliinisessä vaiheessa 2,9:stä 2,8:aan. 

– Nämä muutokset koetussa kuormituksessa ovat niin pieniä, että ne mahtuvat tilastolliseen virhemarginaaliin. Tutkimussarjan tulokset kuitenkin viittaavat siihen, että opintojen kuormittavuus on pidemmällä aikavälillä jonkin verran helpottanut. Osaltaan kehitykseen ovat voineet vaikuttaa myös opiskelijoiden hyvinvointitutkimukset, jotka ovat tehneet koettua kuormitusta näkyväksi, arvioi Hammaslääkäriliiton erikoistutkija Jaakko Koivumäki.

Lisätietoa: erikoistutkija Jaakko Koivumäki, @email 

Katso Opiskelijoiden hyvinvointitutkimuksen tulokset Hammaslääkäriliiton sivuilta 

Lue lisää Hammaslääkärilehdestä 8/2026