Etusivu - Suun terveys - Usein kysyttyä

1. Meidän suvussa periytyy huonot hampaat. Mistä se johtuu?

Tällaisesta perinnöllisestä taipumuksesta ei ole olemassa näyttöä. Lapsi voi periä kotoa puutteellisen tavan hoitaa suuta ja hampaita. Koskaan ei ole liian myöhäistä oppia hyvä omahoito.

2. Mikä paikka-aine on paras?

Ehjä hammas on paras! Uusien reikien syntymistä pitää kaikin tavoin ehkäistä. Pyydä ohjeet hammaslääkäriltä. Kun paikkausta tarvitaan, materiaalivaihtoehdoista voi aina keskustella hammaslääkärin kanssa.

3. Pahentavatko rikkinäiset hampaat muita sairauksia?

Kyllä. Suun terveydellä on tärkeä merkitys ihmisen koko terveydelle. Suun terveys vaikuttaa monen kroonisen sairauden hoitotasapainon hallintaan.

4. Voiko aikuisen hampaita enää oikoa?

Kyllä, eikä vain ulkonäkösyistä. Oikomishoidolla voidaan parantaa purennan tasapainoa.

5. Miksi hammaslääkärissä tarvitsee käydä, vaikkei olisi reikiä?

Hammaslääkäri tarkastaa suusta muutakin kuin reiät, kuten ientulehduksen, hampaiden kulumisen ja purentatasapainon. Säännöllinen hoito on yksilöllisin välein sovittua seurantaa, jolloin se on myös halvinta. Pieni vika on pienempi kustannus. Ja ennen muuta hoitotulos on parempi, kun sairaudet hoidetaan varhain.

6. Onko tämä suusyöpää?

Hammaslääkäri tarkastaa myös suusi limakalvot. Jos itse huomaat muutoksia, jotka eivät parane itsestään parissa viikossa, käy näyttämässä niitä hammaslääkärillesi.

7. Harjatessa on aina tullut verta. Mitä pahaa siinä on?

Se on merkki ientulehduksesta, joka voi edetä hampaiden kiinnityskudoksiin. Tulehtuneista ikenistä voi levitä bakteereita muualle elimistöön. Tulehdus voi edetä kivuttomana, kunnes hampaat alkavat heilua ja irrota. Oma hammaslääkäri neuvoo, kuinka ientulehdusta ehkäistään ja hoidetaan.

8. Voiko purkalla korvata harjaamisen?

Ei voi. Omahoidon perusta on harjaus kaksi kertaa päivässä. Sillä poistetaan hampaisiin kasvava bakteeripeite, joka aiheuttaa reikiä ja ientulehdusta. Ksylitolipurkka on hyvä tapa ruokailun jälkeen happohyökkäystä katkaisemaan.

9. Minulla on leukanivelvaivoja ja narskuttelen hampaitani. Onko yökiskosta oikeasti apua?

Kyllä siitä on, mutta on hyvä keskustella myös muiden, niska-hartiaseudun vaivoihin liittyvien syiden selvittelystä hammaslääkärin kanssa.

10. Hoidetaanko teillä sellaisia, jotka pelkäävät?

Kaikki hammaslääkärit ovat tottuneet pelkääviin potilaisiin. Pelkääminen on normaalia ja siihen on apua saatavissa. Kun varaat ajan, kannattaa heti kertoa, että pelkäät. On myös hammaslääkäreitä, jotka ovat erityisesti perehtyneet pelkopotilaisiin.

11. Puhutaan kevytjuomista ja urheilujuomista. Mitä niistä pitää tietää, ettei vahingoittaisi hampaitaan?

Ne ovat usein salakavalan happamia ja pehmentävät hammaskiillettä. Happamuuden pehmentämä hampaan pinta voi kulua hyvinkin nopeasti. Ensioire on usein vihlominen. Ratkaisevaa on, ettet nauti happamia juomia useita kertoja päivässä, jotta sylki ehtii kovettaa hampaat uudelleen. Kysy lisää hammaslääkäriltä.

12. Kumpi on parempi, irtoproteesi vai implantti eli keinojuuri?

Keinojuurten käyttö proteesihoidon apuna on yleistynyt. Riippuu suun olosuhteista, suositellaanko ensisijaisesti keinojuuria vai irtoproteeseja. Myös erilaiset yhdistelmäproteesit ovat mahdollisia. Suunnitteluvaiheessa hammaslääkäri usein esittää erilaisia vaihtoehtoja kustannusarvioineen ja kertoo niiden sopivuudesta juuri sinulle.

Aina kannattaa kysyä omalta hammaslääkäriltä.

 
  Palaute Ohjeet Sivukartta
Suomen Hammaslääkäriliitto 2005